Paasiveden rantaa ja runo vedestä

 Ei olisi uskonut uskaliaissa unelmissakaan, mutta tuolta omalta rannalta mennään kesäisin uimaan!
Päinvastaisella rannalla olin 1960 töissä ja ihailin siellä vielä kauniimpaa hietarantaa!

Vuosikymmenen takaa juhannus ruusuja!

 

Orimattila 12.1.1997

Vesi

Vesi elämän tuo kehto,

siinä kaiken elämisen ehto.

Veteen elämämme liittyy,

ajatuskin siitä piirtyy.

Katse kiintyy kevätpuroon,

paljon merkitsevään kyynelnoroon.

Vesi taipuu, vesi kantaa,

kimalluksen silmään vesi antaa.

Jos vesi meille kaiken antaa,

myös ääni vettä myöten hyvin kantaa.

Vesielävän jos tänään syömme,

jaksamme taas tehdä hyvin työmme.

Suudelmakin veteen liittyy,

kuvas aivolohkoon piirtyy.

Luokses ajatuksein tekee retken,

kulkein varmaan vesiteitä pitkin.

Vesikielellä kun ootan,

kesän mansikoita mustikoita,

taikka vaikka sultsinoita.

Vesi kaiken perustana on.

Vesi maailmahan elon loi,

vaikka se, yllä, alla väliin elämöi.

Kunnioituksen suuren annan,

Vedenjumalalle kannan…

Mauno Strandén

Nuoruuden muistoja "haikailuita"

Helsinki 25.10.1998

Haikailua

Muistaa moni kaihoisalla aikaa,

oli silloin romantiikkaa taikaa.

Ei pojat olleet linktoneita,

ei tytöt tehneet, kuin levinski nyt töitä.

Ujosti jos poika tyttöön katsoi,

ujompi vielä silloin, tyttö olla mahtoi.

Jos joskus taannoin, tytön kotiin saattoi,

ilmoista vain poika haastoi.

Silti hivelevän kaunis rakkaus, siitä syttyi

kun pikkuhiljaa toisiinsa he ryhtyi.

Siinä jännityksen kurimusta, toiselle kun antoi,

niin tunteen sulohedelmätkin, yhdessä he kantoi.

Vain silmäys toiseen, jo heille onnen antoi,

ihastusta jännitystä, heidän sanat kantoi.

Siinä kasvoi monenen suhde syvä,

kesti kolhut, oli liitto melkein pyhä.

Kuinka meillä asiat nyt ovat,

on ulkokuoret monella nyt kovat.

Ei tiedä mitä, mihinkä nyt pannaan,

uppoo tavat, yhä nuorempana kansaan.

Onko aina hyvä mennä, suoraan asiaan,

mitä elämässä jääkään, aikaan tulevaan.

Jos elon viimesivutkin, on käyty läpi tarkkaan,

päätyy moni elämässään, pelkkään sanaharkkaan.

Mauno Strandén

Muisto lapsuuteni Kiteeltä

H:ki 2.2.1997

Kesämuisto Kiteeltä.

Huarajärven hantsukasta,

ahvenii ku ongittii,

sitä enne saunantakkoo,

matoja myö tongittii.

Huarajärve lumpee alla

ahve oottaa ottajoo.

Sinne tässä rytteikössä

pikkuhiljaa kualetaa.

Eijou puute itikoista,

puarmosta ei varsinkaa.

Nyt jos koukku hakkoo juuttuu,

homma alakaa keljuttaa.

Kimmelskö nyt pinta järven

suvenkorento näk siellä sären.

Särk se narroo onkijoo,

kupluksehe vajjuuvoo.

Onk ryökäle se hakkoo juuttui

vei henk, se meihi suuttuui.

Ei joukkaa hako, vua o hauki,

suuki sillon iha auki.

Haukkeiton tännää keitän,

syyvvää sitä kera leivän.

Syönni jäläkee se raakasoo

ettoneesta huaveiloo.

Mauno Strandèn

Mihinkä on kiire, sakko takaisin?

Hesari Erikoinen tapaus 18.5.2009

Sakko takaisin

Ajelin vuoden 1970 vaiheilla normaalina iltapäivänä nykyistä Kehä ykköstä itään, kun huomasin ennen niin kuulua Malmin Unionin huoltoasemaa satojen metrien jonon edessä ja syynkin siihen – poliisit pysäyttelivät autot siihen jonoon ja niin minutkin sen hännille. Aikani paikalla seistyäni poliisi tuli puhuttelemaan. "Mihinkäs sitä oli kiire, että tuli ajettua ylinopeutta 15 kilometriä tunnissa?" Sakkohan siitä seurasi. Eivät auttaneet selitykset, että luulin rajoituksen olevan jotakin aivan muuta. Kaiken aikaa jono vain kasvoi, kun sakon näyttivät saavan liki kaikki samaan suuntaan kulkijat.

Puoli vuotta oli kulunut, kun posti toi tiedoksiannon. Ihmettelin mitä niin tärkeää asiaa viranomaisilla oli, että halusivat oikein nimen paperiin. Mitä pahaa olin tehnyt? En kiirehtinyt lähetyksen noudossa, mutta lopulta uteliaisuus voitti ja menin hakemaan postia. Hämmästys oli suuri, kun sakkorahat palautettiin. Syyksi kerrottiin, että sakotuspaikassa nopeusrajoitus olikin kuusikymppiä eikä viisikymppiä, jonka perusteella sakko annettiin.

Palautuksen oli saanut moni muukin, kun jonot olivat pitkät ja sakotettuja varmaan satoja jo muutaman kymmenen minuutin aikana. Eivät viranomaisetkaan ole erehtymättömiä, mutta harvinaista lienee, että korjasivat virheensä kaikille jonkun valitettua asiasta.

Mauno Strandén

Ps. 15 vuotta oli Volvo kulkuneuvona se oli poliisien silmätikku, ainakun ne näki sakko tuli ylinopeudesta? 2 sakkoa oli koko ajan, kolmesta olisi mennyt kortti? Sakko oli niillä muistissa vuoden ja kun toinen vanheni, niin taas uusi sakko? Se oli niille sitä huvia, ei ne oikeita konnia jahdanneetkaan?
Joku paljasti lopussa, että Volvon mittari näyttää liian vähän?
15v aikana meni vain kerran läpi katsastuksesta, vaikka vein korjaamosta, ne löyty jotain pientä?

Sitten oli idän ihme 2kpl ajoin vaan, en käyttänyt huollossakaan, eikä tuona aikana kertaakaan uusittu katsastusta???Oliko katsastajat kommareita, samoin kuin tutkapoliisit?

Viinijärvellä sain elämäni ekan sako nopeudesta. Ajoin säädettyä nopeutta Joensuuhun päin, näin mustamaijan n. 300m peltojen keskellä tulevan samalle tielle, tarkistin nopeuden ja laskin hiukan allekin säädetyn nopeuden. Näin peilistä kun maija kääntyi perääni ja kiihdytti ylinopeuteen, ohi ja pysäytti meidät. Ajokortti ja rekisteri ote ja maijaan, sanoi ajoitte 15 km liian lujaa, kirjoittivat sakon, sanoin, että en ajanut, ajoin varmuudella alinopeutta! Poliisi sanoi tästähän voitte valittaa, arvaa kumpi voittaa meitä on 5 poliisimiestä tässä maijassa todistamassa että ajoit ylinopeutta ja voithan tulla tänne Viinijärven käräjäoikeuteen kun valitusta käsitellään?
Silloin käsitin, että poliisitkin voi olla roistoja! Naureskelivat vaan, mitäs mahdat heille?

Mielikuva ukkosesta karaokena

https://www.youtube.com/watch?v=49Dc9F-D7Xc

Tekstiä klikkaamalla tulee osoite josta klikkaa karaoke runo näkyviin!