Pienyrittäjyyttä Kiteellä

Kerron eräästä sukulaisestamme, hänen äitinsä oli omaa sukua Strandén.      Tarina kuultu 2008

Hän oli syntynyt 1800 luvun loppupuolella, oli reilu 30 vuotias, kun Kiteeläiset pojat meinasi kovassa rahapulassaan ja töiden puutteessa ryhtyä yrittäjiksi, sosiaalitukia ei ollut. Kolme kaverusta laittoi tehtaan pystyyn ja hankkivat aineita varmaan liian paljon samasta kaupasta ja sehän ei sopinut viranomaisten pirtaan ollenkaan? Korven kyynel ja sorretun voima, siitä sai jonkinlaisen tekopalkan, ellei tehdas mennyt konkurssiin ja joutunut lusimaan.

Olihan niitä paikallisilla nimismiehillä perimätiedon mukaan suosikki keittäjiä, joita ei käräytetty, kun tietysti antoivat suojelupalkkiot puhtaana käteen.. Kilpailijoita jahdattiin sitäkin ankarammin!

Kaverukset oli sopineet, että viranomaisten yllättäessä jokainen pinkoo mitä kintuista lähtee eri suuntiin. Kun tehdasta oltiin parhaillaan käynnistämässä, rynnisti poliisivoimat paikalle kaksi pötki pakoon, mutta kolmas jäikin istumaan paikalleen ja poliisien kysellessä, oletkos tehtaan omistaja tai työväkeä, hän kertoi, että justiinsa sattui paikalle, kun omistajat pötki pakoon ja kertoi toisen nimenkin. Olkoon hänen nimensä vaikkapa J

Jii häippäsi paikkakunnalta Viipurin suuntaan, kun tiedossa oli isot sakot tai jopa linnaa..

Silloin oli jo kapinan alkua ja Viipurissa joutomiestä yritettiin saada liittymään punaisten joukkoon, mutta kun Jii kieltäytyi he lähetti heidät junassa valkoisia vastaan. Valkoiset otti kiinni ja halusivat omalle puolelleen sotimaan, kun nämä kieltäytyi siitäkin, heidät oitis alettiin viedä vankileirille. Päiväkausien härkävaunuissa syömättä juomatta olemisen jälkeen he sai anelun jälkeen mennä tutulle kaivolle juomaan vartija mukana, josta Jii lähti livohkaan, mutta ei voinut kovin pitkään piileskellä, ilman ruokaa ja jäi kiinni.

Sitten olikin jo tosi kyseessä, heidät vietiin leirille, jossa oli suuri kuolleisuus ruuan puutteen takia ja joka aamu valittiin ¼ vangeista ja ammuttiin. Jiillä oli tuuria, hän osasi tehdä vaatekorjauksia, kun hän oli räätäli. Korjaillessaan vangitsijoidensa vaatteita, hän selvisi ampumiskuolemalta pitkään, mutta ruuanpuute muuten meinasi viedä hengen.

Kiteeläiset isännät kuuli valkoisilta, että sellainen on vielä hengissä ja he teki yhteisanomuksen, että saisivat Jiin vapaaksi, kun se on niin hyvä räätäli ja niistä on huutava pula!

Vapautuessaan hän painoi alle 40kg ja tietysti ympäristössä oli se luulo, että hän on joku pahantekijä, vaikka lie ollut sen suvun ensimmäinen aseistakieltäytyjä?

Myös painajaismainen olo koko ajan ammutuksi tulemisen pelko varmasti vaivasi päivin ja öin, silloin ei ollut kriisiapuja, eikä oikeus monissa tapauksissa voittanut, kun siellä saikin vääryys vallan. Niistä asioista hän ei ollut pystynyt kertomaan perheelleenkään mitään, mitä nyt joskus sorretun voimaa nautittuaan kertoi oikein hyvälle ystävälleen, josta pojat kuunteli salaa..

Häneltä meni kumminkin kansalaisluottamus 10 vuodeksi jolloin hän ei voinut äänestää, eikä voinut omistaa mitään, piti käydä nimismiehelle ilmoittautua useamman kerran viikossa ja matkaa oli edestakaisin liki 20km, joka tietysti piti kulkea jalan.

Hän oli hyvin pätevä monissa asioissa, mutta kansalaisluottamuksen puute häiritsi ja antoi leiman häneen, ettei hän pystynyt hankkimaan kunnolla asuntoa, eikä maata isohkon perheen (6 henkeä) elättämiseksi..

Jälkeläisistä tuli kaikista silti kunniankansalaisia eikä mitään retkuja, niin kuin nykyään tulee jopa kultalusikka poikittain syntyneistäkin!

Kuinka he kestivät sen ajan paineet, voi vain arvailla?

Hänkin oli meidän sukulainen!

M S

Metsä Orimattila

Jännä sieni

Maitolaiturin tyttö;)

Herkkutatti

Pihlaja

Karpaloita
Kaikki suurenee klikkaamalla!

Mauno S

Siperian kurjenmiekat

https://www.google.fi/search?q=siperiankurjenmiekka&hl=fi&tbo=u&rlz=1C1AVSA_enFI435FI435&tbm=isch&source=univ&sa=X&ei=e363UMv7J6aC4gTE1YEQ&ved=0CC0QsAQ&biw=784&bih=764

Kesy kettu oli pihoissamme, vei etenkin kenkiä naapurien pihoille! Multa vei pöytätennismailakotelon palloineen ihan vierestä, vaikka karjaisin, sitä et vie??
Alin kuva "siperiankurjenkello", onkohan puolet oikein nimestä kasvaa villinä Villalassa ainakin?
Noi ylimmät on karpaloita, osa viety poiskin, noin 80 litraa.. Olisin mielellään kerännyt vielä sen 100L täyteen, tässä vaiheessa oli stop tykkänään;))

© Mauno Strandén

Kiteen muistelo

    Orimattila 1996

Kiteen muistelo

Kiteen muistot mieleeni taas palaa,

Niitä mietin joskus melkein salaa.

Vahvat tuoksut, leppeä tuo kesätuuli,

Hyväili se mua, kuin tyttö rusohuuli.

Litteran viranomaisilta, sain kauas vievän,

Työpaikka perillä, ei ollut mikään kaunis sievä.

Työpaikka siellä, oli pahempi kuin vankila,

Työkalutkin siellä oli, lekoja ja rautakankija.

Kauas lähetitte minut töihin Obnäsiin,

Oli surullista, minusta se silloin niin.

Mutta takaisin, en tullut maitojunalla,

Tein töitä siellä, kaiken uhalla.

Tehty maailmalla töitä, milloin milläkin säällä,

Yli 30 vuotta, ja onnistuinkin täällä.

Hyvän miehen silloin hukkaan heititte,

Kun työttömien kanssa silloin leikitte.

Ystävät, siks teille runon kirjoitin,

Te olitte parasta, jonka silloin menetin.

Nuoruutenne ilmeet, on mun mielessäin,

Ja kaunis Kiteen murre, on poissa kielestäin.

© Mauno Strandén

Lenssun iskiessä

Orimattila 28.1.1997

Lenssun iskiessä

Lenssu se meihi ku jollonnii tulloo,

elämässä ei sillo ou paljonkaa sulloo.

Lenssuku oikee rohmoo ja juilii,

miel tekköö sillo, männä jo huilii.

Sänkyy ihtesä kallistoo,

ja peittosa alla vua kutjottoo.

Ei tule un, eikä voi valavoo,

joka paikkoo se lensukii,

alakaa jo kalavoo.

Sitteku pikkuse horrostaa,

painajaisii näkköö,

piässäi o iha niinku,

siinnois jo häkkee.

Viluvvärreet vua seläpiissä karmii,

eijjou potilaassa tippookaa sarmii.

Silimättii sillon vuan puolittai auki,

henkiikii haukkoo ku kuivilla hauki.

Tilalla potilas piehtaroi ja koittaa,

ähkiä valittoo ja aikoo voittoo.

© M Strandén

Voi hyvä jysäys!

Orimattila 8.3.1998

Voi hyvä jysäys.

Kuka mittaa kuka tietää.

Kuka mittaa avaruuden matkan,

kuka ajan ikuisuuden.

Olemmeko tomu alkuräjähdyksen,

mikä järjen tärkeysjärjestyksen,

ajatuksen, sielukkuuden?

Ahneudelle tekee tilaa

hetken valtiaat,

ja kaiken pilaa.

Tuhkaa tuleville jää,

Myrkyt kaikki levällään.

Tiedä vaikka jysähtää.

© Mauno Strandén

Porsaan mietteitä

Helsinki 19.12.1998

Porsaan mietteitä

Katsoo porsas haikeena hoitajaa,

hyvän ruuan, kun häneltä jälleen saa.

Miettiikö hoitaja noutajaa,

joka hengen porsaalta ottaa saa.

Kuinka ystävä minut voi lihoiksi panna,

eihän kukaan minulle kaunaa kanna.

Lihoiksi laittaa ja uuniin lyö,

onko lihani kystä, silloin kun syöt.

Onko kukaan aatellut sikojen huolta,

elämäntehtävä, vain nuorena kuolla.

Puolesta kenen, kuolee porsas parka,

syöppö, onko omatuntosi arka?

© M Strandén H:ki

Viesti kylmästä

    H:ki 14.4-97

Viesti kylmästä.

Hahtuvat nuo taivaansinen,

maahan tulee loskaiseen.

Peittäin alleen tienoot harmaat,

untuvaiseen kinokseen.

Hohtavina säihkyy kiteet,

hattarat niin taidokkaat.

Keikutellen alas lentää,

lentää lennon viimeisen.

Lumen muoto vedeks muuttuu,

taivaansineen haihtuu pois.

Osa päättyy pohjaveteen,

virtaa lähteen kirkkauteen.

Täällä maassa taperramme,
luonto jatkaa kulkuaan.
Maisematkin muuttuu aina,
mikään ei pysy ennallaan!

© Mauno Strandèn H:ki

Kohta 20 vuotta sitten, siinä on lennähtänyt miljoonia ajatuksia
Muisteloita vanhoista tutuista paikoista ja kavereista!
Jopa tunteikkaita runoja siellä täällä..

Bilin pili ;)

Orimattila25.10.1998

Bilin pili

Biliä vartioitsee, tuo pieni punapää,

isäntänsä eessä kulkee, ei koskaan kylmäks jää.

Naisten ihailuja vastaan ottaa, nuppi tutisten,

en vaatteitanne minä sottaa, rajan tietäen.

Hän tehtävän on saanut, kyntää kukkovaot nuo,

ei pahakseen voi ottaa, jos joku hyväilyt vain suo.

Urheasti jaksaa kyntää, kaikki kosteikot,

isäntä sen taas saa maksaa, on isot otsikot.

Huulilla on monen naisen, pieni pili tuo,

hän tarkkaan vartioitsee, ei päästä isäntänsä luo.

Jäykkänä kuin kanki, jos joku suuta suikkaa vain,

varoo ettei kyynel, pääse ryntäille ruikkaamaan.

Valloitustaan jatkaa, kyntäin kaikki kosteikot,

häiritsevät työtä, vain isot otsikot.

Tää työ on kaksijakoinen, niin jännityksen makuinen.

Maailmaa kun johtaa yläpää, mutt mitä tekee, pili punapää.

Mauno Strandén

Runoni: Antaisin pois

31.1.2003 17:23:26    

Antaisin pois

Lenssu se tuas

piälle jo pukkoo.

Luissa se juilii

ja nokan lyö tukkoon.

Olo on tuhnakka,

kunto on poissa.

Ihan kuin ois,

keitetty voissa.

Kivistää piätä,

kivistää toista.

Ei pillerit tätä

vaivoo poista.

Kukaha ottas

ilimase lenssu.

Kerro se mulle,

nin hötkäätän sulle.

© Mauno Strandén

Liljat kukkii vuorollaan

Liljat kukkii näyttävästi, kukin liljalajike vuorollaan

Alku aina hankalaa

Nyt 339 sivua ja enemmän tietysti tarinoita, runoa, sekää romanttisia runoja, musiikkia, videoita, laulunsanojakin löytyy täältä!  Olkaa hyvä! Kaikki on maanläheistä, ei nykymaaliman hörhöilyä! 2015-17 vuoden päivityksiä kannattaa käydä lukemassa, liki 250 päivitystä! Kiitos käynnistä!

Seuraan luontoa ja sen tapahtumia, myös politiikkaa, sehän tulee silmille nykyäänkin!

On ihan mukavaa, että on kävijöitä, kukaan ei anna palautetta, jopa toivois! 2.11. 2015 kävijöitä on tasaisesti Suomesta, Yhdysvalloista ja Venäjältä! Saksa ranska ja muutamia kuita pienemmin osuuksin. Nään vain mistä maista vierailijat on, prosenteissa.. 

Tervetuloa toisenlaiseen maailmaan! On tarinoita 1940 alkupuolelta saakka! Ekan runon tein 1960, siitä ei ole muuta muistoa kuin työkaveri sanoi, että sehän on hyvin tehty, se on kadonnut!

Ei ole yhtään hankalaa

Tämä blokinpito. Tässä muutamia kameraotoksia pihapiiristä..