Runo, Syksyinen sade

                                                                                   Helsinki 3.1.1997

                                         Syksyinen sade.

Sade meille elämän tärkeän antaa,

se kirkasta on toisin kuin vetemme Vantaan.

Syksyn vetemme, pilvet tuo kaukaa Atlantilta,

se on oikea luojamme ilmasilta.

Tisleenä veden maahan heittää, 

sitä ois hyvä vaikka suuhunsa heittää.
Mutta saasteet ilmasta tarttuu siihen,

                                        happoja enempi, kuin pesuvedessä riihen.

                                       Kostea tuuli hyväilee kulkijan poskee, 
                                       on kumara vartalos, partesi kostee.
                                       Luonto kun riisuu ja levolle käy,
                                       harvoin ihmiset luonnossa sateella käy.

                                      Kohta vetesi lumena taivaalta liitää,

                                      ja hiihtäjät metsässä laduilla kiitää..

                                      Kirkkaana hanget kun säkenöi,

                                      juhlapuvussa luonto, päivin ja öin.

Mauno Strandén

 Tässä vielä kirjoittajan ottama kuva ruusupenkistään, yhdestä sen ruusuista! Kannattaa klikata auki kuva!