keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Pikkukalle

Ei ou ruma juttu, kun on pastorikin mukana


Pikku-Kallen kotona käy säännöllisesti äidin rakastaja sillä
aikaa, kun isä puskee töitä. Pikku-Kalle on seuraillut tilannetta ja päättää piiloutua makuuhuoneen vaatekaappiin nähdäkseen, mitä äiti ja mies oikein puuhaavat.
 
Erään kerran, kun Pikku-Kalle on kaapissa tarkkailemassa
tilannetta, isä tuleekin yllättäen aikaisemmin kotiin .  Rouva piilottaa rakastajansa vaatekaappiin ja sen jälkeen seuraa   keskustelua kaapissa:
 
Pikku-Kalle: Täällä on pimeää...
Mies: Niin on.
Pikku-Kalle: Mulla on jalkapallo!
Mies: No sehän on hienoa.
Pikku-Kalle: Haluaisit sä ostaa sen?
Mies: Eii, kiitos vaan.
Pikku-Kalle: Mun isi on tuolla huoneessa!
Mies: OK, kuinka paljon?
Pikku-Kalle: 250?
 
Seuraavalla viikolla toistuu sama tilanne ja Pikku-Kalle sekä mies joutuvat jälleen kaappiin
 
Pikku-Kalle: Täällä on pimeää...
Mies: Niin on.
Pikku-Kalle: Mulla on jalkapallokengät!
Mies (muistaen edelliskerran - huokaisten): OK, kuinka paljon?
Pikku-Kalle: 500?
 
Muutaman päivän kuluttua isä pyytää Pikku-Kallelta: Otappas
jalkapallo ja kengät niin lähdetään vähän pelaamaan.
Pikku-Kalle: Sori, mutta ei se käy, koska myin ne pois.
Isä: Paljollako?
Pikku-Kalle: 750 eurolla...
Isä: Tuo nyt on tosi ikävästi tehty kavereitasi kohtaan! Sehän on
paljon enemmän kuin ne ovat maksaneet! Tämän takia minun täytyy
viedä sinut ripittäytymään sunnuntaina (perhe kun on katolinen).
Isä vie Pikku-Kallen sunnuntaina kirkkoon rippituoliin ja sulkee
oven.
Pikku-Kalle: Täällä on pimeää...
Pappi: Lopeta nyt jo jumalauta!!

  

Illan köllykkätä

Orimattila 1996

Illan köllykkätä

Paras kesä tässä on männeillää,
sen kaaneutta raakeina ihhaillaa,
takana päivän, on kova työ,
syvämmettii onnesta tahtia lyö.

Kyllon kaanis, tuo aaringon lasku,
passoo se mejjän sitä tuas kahtoo
Ruisriäkkäi jossain jossai laaleloo
sen kurnutusta huvikseen kuunteloo.

On se mukavoo ja tuoksuja paljon,
kahotaaha hetki vielä aaringo laskuu,
kohta tässä tulloo meille jo yö,
koitatko syväntä, mite vahvasti lyö.

Katohhan lintuja, ku hautoo pessii,
iltaruskoko tietänöö lämmintä kessee,
Kuikkai tuolla kaakana kommeesti uip,
ja pikkulintu laaleloo suip, suip, suip.

Kesäyö se tulloo ja sylliisä sulukoo,
iänet ja tuoksut nuoret jo hulumoo,
käskäissä kualavat verkkasesti,
kaho, kahohhan tuonne,
lentiköhä sillä jo onnemme tähti.

Mauno Strandén


Unteni onni on rikkauteni

22,2.2017


Aika lähelle osui, olen ollut onnen "pekka"!

Unteni onni on rikkauteni,
tule, tyttöni, kaitsijaksi sen.
Viel' lunnaiks' luovutan rakkauteni,
jos seuraat mua elon retkelle.
Oi, tule, käymme rinnan elon tiemme ihanimman,
sulle kaunihimman osan siitä suon.
Tule kanssani ja tanssi orpopojan valssi,
onneksesi maljan juon.
Ma oon orpona, mutta en oo orjana,
miksi itkemään, kun ma kerran onnest' unta nään.
Se on aarre mun, siit on puolet sun.
Tule, tyttö, jaa se kanssani mun.

perjantai 17. helmikuuta 2017

Syksyn tunnelmia 2001

Helsinki torstai, 11. tammikuuta 2001

Syksyn tunnelmia

Räntää sataa litisee,
kansa yskii pihisee.
Askel raskas kulkijalla,
tie on liukas jalan alla.

Avaruus ja ikuisuus,
jääneet pilviverhon taa.
Liekkö siellä koti luojan?
Näinhän meille kerrotaan.

Näinkö miettii kulkija,
räntäsateen kastama.
Matalahan majaan astuu,
hartioilla raskas vastuu.

Jospa lämmittäisin saunan
halot tuotu kiukaan luo.
Hetki vielä ja kiuas hohkaa,
saunatonttu vastan tuo!

Jo kohta kiukaan kihinässä,
kuvan kauniin mieli luo.
Kesästä ja lämpimästä,
muistan silloin tytön tuon.

Mauno Strandén

tiistai 14. helmikuuta 2017

Ystävän päivänä ystäville jos niitä on!






Yksi ruusu on kasvanyt laaksossa,
se niin kauniisti kukoistaa,
yksi kulkija poika on nähnyt sen,
eikä voi sitä unhoittaa...



















 Vaalean ihailijalle vaalea ruusu

 Kotipihan ruusuja molemmat!


sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Mielikuva ukkosesta

Orimattila 28.7.1998


          Mielikuva ukkosesta


Luojan suuret aurat,
kyntää taivaan kivikoita.
Vai kilpaillaanko paukkupyörin,
ratsuin taivaan karkeloita.
Kuin turnajaiset,
taivaankannen päällä ois,
ja kansi rautainenko,
siellä olla vois.

Iskee aurat salamoita,
taivaan peltoon kiviseen.
Pimeydessä näämme valon,
syvän sinisen.
Taipuu metsät syvään,
kunniaansa kohisten.
Luojan kunniaksi,
nyt kovin totisen.

Vedelläkö voidat aurat nuo,
nopeasti joutuu kyntös tuo.
Salamasi valon antaa,
typen sade maahan kantaa.
Kasvit kasvaa riemuiten,
maa on märkää litisen.
Nyt hiljennymme kuulemaan,
taivaan Isä mellastaa.

Mauno Strandén

Sivun katselut maittain

Kaavio maista, joissa blogia luetaan eniten
KohdeSivun katselut
hdysvallat
7
Suomi
5
Ranska
5
Saksa
4
Portugali
4
Ukraina
2
Filippiinit
1

perjantai 10. helmikuuta 2017

Minä huaveilin vain

Siinä ne sanat on, nyt laulamaan!

Sinä ikkunan vieressä istuit vaan Minä kuppilan toisessa päässä Pieni kahvi ei auttanut ollenkaan
Olin sydäntä myöten niin jäässä Minä haaveilin vaan Että joskus mä saan Tulla luokses sun kahvilla käymään Otin kahvia lisää ja pullankin Tuli muistoja kauniita mieleen Sua saattelin joskus mä aiemmin Mutta matka jäi porttisi pieleen Minä haaveilin vaan Että joskus mä saan Tulla luokses sun kahvilla käymään Sitten harhailin kauaksi maailmaan Mutten sinua unohtaa voinut Eikä maistunut kahvi ja laulukaan Ei se silloin niin kauniisti soinut Minä haaveilin vaan Että joskus mä saan Tulla luokses sun kahvilla käymään Minä palasin tänne jos muistatkaan Näin sun työntävän vaunuja lasten Yhä muistin sen myös kuinka aikoinaan Olit minunkin olkaani vasten Minä haaveilin vaan Että joskus mä saan Tulla luokses sun kahvilla käymään Sinä ikkunan vieressä istuit vaan Minä kolmatta kahvia ryystin Nousit ylös ja yöhön jo tummuvaan Pian katosit silmistäin tyystin Minä haaveilin vaan Että joskus mä saan Tulla luokses sun kahvilla käymään

maanantai 6. helmikuuta 2017

Murha inffo! Miksi Loistavia yrityksiä tuhottiin!

Suomessa valtiojohto on saanut ihan rauhassa ottaa yrityksiä halttuun ja tuhota hyvää tulosta tekeviä yrityksiä!

Lukekaa kuka teki mitäkin, nyt usein haukutaan väärää puuta!


Tässä pieni kaappausjutusta, jossa kerrotaan kuinka hyvin pärjännt firma ajetaan konkurssiin valtijohtajien toinesta?

"6. Kesällä 1980 Suomen pääministeri (Koivisto) oli ottanut yhteyttä Irakin konsulaattiin ja vaatinut että rahaliikenne Vise-yhtiöihin on saatava poiki. Vise on saatava nurin! Irakilaiset ottivat tämän jälkeen yhteyttä insinööri Juhani Suomiseen, että mistä oikein on kyse. Suomisen firma hoiti Irakissa mm. panssarivaunujen korjausta. Suominen soitti Hautalalle ja kiirehti, että hanki rahoittaja jostakin ulkomaisesta pankista, joka ei petä. VS-yhtiöiden rahoitus oli Postipankissa erään nimekkään demarivaikuttajan luvattua edullista rahoitusta.

7. Koivisto oli oudon innokkaasti puuttunut talousrikostutkintaan. Hän mm. moitti syyttäjiä liiallisesta innokkuudesta ja kertoi, että rötösherrajahti on ollut suurta erehdystä, (Suomen Kuvalehden pääkirjoitus 16.7.1993) "