KIRJALLINEN LAUSUNTO HE 206/ 2017
Koska olemme saaneet kutsun vasta 2.3.2018, varaamme oikeuden täydentää lausuntoamme vielä tiistain 6.3.2018 jälkeen, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.
Velallisten Tuki ry:n tietoon on saatettu huomattava määrä velallisen oikeusturvaan liittyviä puutteita nimenomaan koskien nykyistä perintätointa ja sen omaksumia velanperintäkäytäntöjä.
Tämän vuoksi valvonnan laajentaminen ja tiukentaminen on erittäin tarpeellista. Valvonnan painopistettä tulisi lisätä laajenevassa valvonnassa myös muun, kuin varsinaisen perintälainsäädännön valvontaan: erityisesti tilitysvelvollisuuden noudattamiseen, alkuperäisen velkojan laskun tai velkakirjan esittämiseen, perintäyhtiön velvollisuuteen taata velalliselle oikeudenmukainen mahdollisuus selviytyä veloistaan sekä tilitysvelvollisuus muiden samasta velasta vastuussa olevien suoritusten esittämiseen jne. alla esitetyin perusteluin. Tilitysvelvollisuus on laissa ankarasti säädetty RiL 28 luku 4§ 3mom ja 5§. Nykyisin velkojat ja perintätoimistot kieltäytyvät tilityksen tekemisestä lähes 100%:sti.
Perintätoiminta on velallisen oikeusturvan kannalta huomattavan vähäisen viranomaisvalvonnan kohteena. Toiminnassa on tullut ilmi tapauksia, joissa voidaan todeta velallisen olevan kauppatavaraa eri perintäyhtiöiden välillä ja hänen mahdollisuutensa tarkastaa velan perusteita ovat erittäin heikot. Yksi suuria ongelmakohtia, on se, että laskua tai velkakirjaa ei tarvitse esittää ja velalliselle itselleen on sälytetty velvollisuus puuttua velan vanhentumiseen. Käytäntö on ristiriidassa em. lain kanssa. Viranomaisvalvonnassa ja oikeusistuimissa tulisikin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä merkitsee väärän tai vanhentuneen velan perintä sekä velalliselle että yhteiskunnalle.
Perintätoiminnan harjoittajille se voi johtaa veronkiertoautomaattien syntyyn, jonka kautta Suomen valtio menettää huomattavia verotuloja, kun velallisen velkaa kierrätetään perintätoimistojen kesken yhä uudelleen ja uudelleen. Luottotappioiden vähennysoikeus ja luottotappioiden korkovähennysoikeus luovat tilaisuuden harmaantalouden harjoittamiseen silloin, kun velka ei olekaan todellinen.
Lupaharkinnassa sekä perintätoimintaa harjoittavien yritysten jatkuvassa valvonnassa on tarvetta nykyistä laajempaan tietojen käyttämiseen ja eri viranomaistahojen valvonnan huomattavaan tiukentamiseen. Etelä Suomen Aluehallintoviraston resurssit ovat olleet riittämättömät puuttua jopa kiskonnan tunnusmerkit täyttäviin perintätapauksiin.
Lainaus HE 206/2017
”Nykyisin aluehallintoviraston käytössä olevia hallinnollisia sanktioita on pidettävä riittämättöminä. Näin on erityisesti tapauksissa, joissa perintätoiminnan harjoittaja tai vastaava henkilö vakavasti tai jatkuvasti rikkoo perintätoimintaa koskevia säännöksiä. Perintätoiminnan asianmukaisuuden turvaamiseksi pidetään tarpeellisena antaa aluehallintoviraston käyttöön tehokkaampia keinoja puuttua lainvastaiseen toimintaan.”
”Uutta olisi se, että perintätoiminnan harjoittajalle asetettaisiin velvollisuus säilyttää perintätoimintaan liittyvät asiakirjat ja tiedot määräajan. Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa aluehallintoviraston mahdollisuuksia valvoa tehokkaasti lainsäädännön noudattamista.”
Kirjanpitolaki on selkeä ohjeistuksen pohja, kuitit ja tositteet tulee säilyttää kp.lain mukaan 6 vuotta ja velkakirjalain mukaan niin kauan, kuin velkaa peritään.
Tapaus 5 osoittaa, että lakiesitys on todellakin tarpeellinen, sillä mm. kuittien ja asiakirjojen säilytysvelvollisuus sisältyy mm. kirjanpitolakiin eivätkä perintäyhtiöt voi muodostaa tästä poikkeusta. Heillä on kirjapitovelvollisuus siinä, kuin muillakin yhtiöillä Suomessa.
Perintätoimen harjoittajille olisi tässä lainsäädännössä asetettava velvollisuus tehdä tilitys asiakkaan/ asiakkaiden suorituksista ja selvitys niiden kohdistamisesta pääomaan, korkoihin sekä kuluihin.
mm. Julkisoikeudellisia, kuten terveyskeskuslaskuja peritään täysin mielivaltaisesti, lisäten huomattavia lisäkuluja varsinaisen laskun päälle. Sähkölaskujen osalta olemme saaneet tietoomme uhkailuja, sähköjen katkaisusta, jos perintäkuluja ei makseta, vaikka varsinainen sähkölasku on maksettu.
Lainaus HE 206/2017
”Esityksessä valvontaviranomaisen käytössä olevaa pakkokeinovalikoimaa laajennettaisiin siten, että viranomaisen käytössä olisi erityyppisiin tilanteisiin sopivat sanktiot. Esityksen mukaan aluehallintoviraston olisi kiellettävä perintätoiminta, jota harjoitetaan ehdotetun lain vastaisesti ilman rekisteröintiä. Ehdotetussa laissa säädettäisiin myös pakkokeinoista rekisteriin merkittyjä perintätoiminnan harjoittajia kohtaan. Ankarimpana toimenpiteenä olisi rekisteristä poistaminen, jolloin perintätoiminnan harjoittaja menettää oikeutensa harjoittaa perintätoimintaa. Muita pakkokeinoja olisivat kehotus, varoitus ja määräaikainen, enintään kuusi kuukautta kestävä toimintakielto”
Lisäys
Sanktioitiin tulee lisätä, mikäli perintätoimiston todetaan toisen viranomaisen, kuten verottajan, poliisin, oikeuden tms. todenneen perintätoimiston perivän vanhentunutta, jo suoritettua tai muutoin maksetuksi tullutta saatavaa tai mikäli perijä ei suostu tekemään lainmukaista tilitystä velallisen/ velallisten suorituksista – perintätoimen harjoittaja menettää toimilupansa. Tilitysvelvollisuuden laiminlyönti on suoraan Ril 28 luku 4§ 3mom ja 5§ rangaistava teko. Tilitysvelvollisuuden rikkominen merkitsee mahdollisuutta liikaperintään eli kiskonnan tunnusmerkistön täyttymiseen.
Yrittäjän asema
Yrittäjän asema perinnässä on erityisen heikko, koska perintäkuluja ei ole rajattu yrittäjäasiakkaan kohdalla. Voidaan perustellusti kysyä, onko tarkoituksenmukaista sallia ylikansallisten perintätoimistojen tuhota elinkelpoisia yrityksiä ylisuurilla perintäkuluilla Suomessa. Kuten hyvin on todettavissa suurten perintäyhtiöiden toiminnasta Suomeen maksettavat verotulot jäävät hyvin minimaalisiksi.
Pikavippiyhtiöt ja perintä
Pikavippiyhtiöiden ja tiettyjen puhelinmyynnin perusteella tuotteitaan ilman tilausta lähettelevät yritykset näyttäisivät olevan suorassa yhteydessä omistuspohjaltaan ja taustahenkilöiltään. Jatkossa valvovan viranomaisen tulisi kiinnittää erityistä huomiota näiden perintätoimistojen rekisteröintikelpoisuuteen. mm. Alektum perii laskuja, joita tavaroita asiakas ei ole tilannut, mutta ei myöskään voi palauttaa. Kuluttaja-asiamies on ottanut tähän kantaa, että tavaroita ei tarvitse palauttaa, jos niitä ei ole kerran tilannut, mutta lasku pitää kiistää. Valitettavasti tämä ei näytä tehokkaalta oikeussuojakeinolta perintäyhtiötä kohtaan.
Koska olemme saaneet kutsun vasta 2.3.2018, varaamme oikeuden täydentää lausuntoamme vielä tiistain 6.3.2018 jälkeen, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.
Velallisten Tuki ry:n tietoon on saatettu huomattava määrä velallisen oikeusturvaan liittyviä puutteita nimenomaan koskien nykyistä perintätointa ja sen omaksumia velanperintäkäytäntöjä.
Tämän vuoksi valvonnan laajentaminen ja tiukentaminen on erittäin tarpeellista. Valvonnan painopistettä tulisi lisätä laajenevassa valvonnassa myös muun, kuin varsinaisen perintälainsäädännön valvontaan: erityisesti tilitysvelvollisuuden noudattamiseen, alkuperäisen velkojan laskun tai velkakirjan esittämiseen, perintäyhtiön velvollisuuteen taata velalliselle oikeudenmukainen mahdollisuus selviytyä veloistaan sekä tilitysvelvollisuus muiden samasta velasta vastuussa olevien suoritusten esittämiseen jne. alla esitetyin perusteluin. Tilitysvelvollisuus on laissa ankarasti säädetty RiL 28 luku 4§ 3mom ja 5§. Nykyisin velkojat ja perintätoimistot kieltäytyvät tilityksen tekemisestä lähes 100%:sti.
Perintätoiminta on velallisen oikeusturvan kannalta huomattavan vähäisen viranomaisvalvonnan kohteena. Toiminnassa on tullut ilmi tapauksia, joissa voidaan todeta velallisen olevan kauppatavaraa eri perintäyhtiöiden välillä ja hänen mahdollisuutensa tarkastaa velan perusteita ovat erittäin heikot. Yksi suuria ongelmakohtia, on se, että laskua tai velkakirjaa ei tarvitse esittää ja velalliselle itselleen on sälytetty velvollisuus puuttua velan vanhentumiseen. Käytäntö on ristiriidassa em. lain kanssa. Viranomaisvalvonnassa ja oikeusistuimissa tulisikin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä merkitsee väärän tai vanhentuneen velan perintä sekä velalliselle että yhteiskunnalle.
Perintätoiminnan harjoittajille se voi johtaa veronkiertoautomaattien syntyyn, jonka kautta Suomen valtio menettää huomattavia verotuloja, kun velallisen velkaa kierrätetään perintätoimistojen kesken yhä uudelleen ja uudelleen. Luottotappioiden vähennysoikeus ja luottotappioiden korkovähennysoikeus luovat tilaisuuden harmaantalouden harjoittamiseen silloin, kun velka ei olekaan todellinen.
Lupaharkinnassa sekä perintätoimintaa harjoittavien yritysten jatkuvassa valvonnassa on tarvetta nykyistä laajempaan tietojen käyttämiseen ja eri viranomaistahojen valvonnan huomattavaan tiukentamiseen. Etelä Suomen Aluehallintoviraston resurssit ovat olleet riittämättömät puuttua jopa kiskonnan tunnusmerkit täyttäviin perintätapauksiin.
Lainaus HE 206/2017
”Nykyisin aluehallintoviraston käytössä olevia hallinnollisia sanktioita on pidettävä riittämättöminä. Näin on erityisesti tapauksissa, joissa perintätoiminnan harjoittaja tai vastaava henkilö vakavasti tai jatkuvasti rikkoo perintätoimintaa koskevia säännöksiä. Perintätoiminnan asianmukaisuuden turvaamiseksi pidetään tarpeellisena antaa aluehallintoviraston käyttöön tehokkaampia keinoja puuttua lainvastaiseen toimintaan.”
”Uutta olisi se, että perintätoiminnan harjoittajalle asetettaisiin velvollisuus säilyttää perintätoimintaan liittyvät asiakirjat ja tiedot määräajan. Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa aluehallintoviraston mahdollisuuksia valvoa tehokkaasti lainsäädännön noudattamista.”
Kirjanpitolaki on selkeä ohjeistuksen pohja, kuitit ja tositteet tulee säilyttää kp.lain mukaan 6 vuotta ja velkakirjalain mukaan niin kauan, kuin velkaa peritään.
Tapaus 5 osoittaa, että lakiesitys on todellakin tarpeellinen, sillä mm. kuittien ja asiakirjojen säilytysvelvollisuus sisältyy mm. kirjanpitolakiin eivätkä perintäyhtiöt voi muodostaa tästä poikkeusta. Heillä on kirjapitovelvollisuus siinä, kuin muillakin yhtiöillä Suomessa.
Perintätoimen harjoittajille olisi tässä lainsäädännössä asetettava velvollisuus tehdä tilitys asiakkaan/ asiakkaiden suorituksista ja selvitys niiden kohdistamisesta pääomaan, korkoihin sekä kuluihin.
mm. Julkisoikeudellisia, kuten terveyskeskuslaskuja peritään täysin mielivaltaisesti, lisäten huomattavia lisäkuluja varsinaisen laskun päälle. Sähkölaskujen osalta olemme saaneet tietoomme uhkailuja, sähköjen katkaisusta, jos perintäkuluja ei makseta, vaikka varsinainen sähkölasku on maksettu.
Lainaus HE 206/2017
”Esityksessä valvontaviranomaisen käytössä olevaa pakkokeinovalikoimaa laajennettaisiin siten, että viranomaisen käytössä olisi erityyppisiin tilanteisiin sopivat sanktiot. Esityksen mukaan aluehallintoviraston olisi kiellettävä perintätoiminta, jota harjoitetaan ehdotetun lain vastaisesti ilman rekisteröintiä. Ehdotetussa laissa säädettäisiin myös pakkokeinoista rekisteriin merkittyjä perintätoiminnan harjoittajia kohtaan. Ankarimpana toimenpiteenä olisi rekisteristä poistaminen, jolloin perintätoiminnan harjoittaja menettää oikeutensa harjoittaa perintätoimintaa. Muita pakkokeinoja olisivat kehotus, varoitus ja määräaikainen, enintään kuusi kuukautta kestävä toimintakielto”
Lisäys
Sanktioitiin tulee lisätä, mikäli perintätoimiston todetaan toisen viranomaisen, kuten verottajan, poliisin, oikeuden tms. todenneen perintätoimiston perivän vanhentunutta, jo suoritettua tai muutoin maksetuksi tullutta saatavaa tai mikäli perijä ei suostu tekemään lainmukaista tilitystä velallisen/ velallisten suorituksista – perintätoimen harjoittaja menettää toimilupansa. Tilitysvelvollisuuden laiminlyönti on suoraan Ril 28 luku 4§ 3mom ja 5§ rangaistava teko. Tilitysvelvollisuuden rikkominen merkitsee mahdollisuutta liikaperintään eli kiskonnan tunnusmerkistön täyttymiseen.
Yrittäjän asema
Yrittäjän asema perinnässä on erityisen heikko, koska perintäkuluja ei ole rajattu yrittäjäasiakkaan kohdalla. Voidaan perustellusti kysyä, onko tarkoituksenmukaista sallia ylikansallisten perintätoimistojen tuhota elinkelpoisia yrityksiä ylisuurilla perintäkuluilla Suomessa. Kuten hyvin on todettavissa suurten perintäyhtiöiden toiminnasta Suomeen maksettavat verotulot jäävät hyvin minimaalisiksi.
Pikavippiyhtiöt ja perintä
Pikavippiyhtiöiden ja tiettyjen puhelinmyynnin perusteella tuotteitaan ilman tilausta lähettelevät yritykset näyttäisivät olevan suorassa yhteydessä omistuspohjaltaan ja taustahenkilöiltään. Jatkossa valvovan viranomaisen tulisi kiinnittää erityistä huomiota näiden perintätoimistojen rekisteröintikelpoisuuteen. mm. Alektum perii laskuja, joita tavaroita asiakas ei ole tilannut, mutta ei myöskään voi palauttaa. Kuluttaja-asiamies on ottanut tähän kantaa, että tavaroita ei tarvitse palauttaa, jos niitä ei ole kerran tilannut, mutta lasku pitää kiistää. Valitettavasti tämä ei näytä tehokkaalta oikeussuojakeinolta perintäyhtiötä kohtaan.
TAPAUS 1 Jenna I. LAITONTA PERINTÄÄ
Tässä esimerkki, kuinka täsmälleen samaa saatavaa peritään kahden eri perintätoimiston kautta, paitsi kummallakaan ei ole perintälupaa Suomessa, joten toiminta on laitonta. Kyseessä on siis yksi summa 50 euroa – ei kahta, kuten nyt veloitetaan. Kaiken lisäksi lasku ei kuulu henkilölle, jolle se lähetettiin.
Tässä esimerkki, kuinka täsmälleen samaa saatavaa peritään kahden eri perintätoimiston kautta, paitsi kummallakaan ei ole perintälupaa Suomessa, joten toiminta on laitonta. Kyseessä on siis yksi summa 50 euroa – ei kahta, kuten nyt veloitetaan. Kaiken lisäksi lasku ei kuulu henkilölle, jolle se lähetettiin.
tyksen
TAPAUS 2. VELKOJEN KIERRÄTYS Ossi V.
Ossi V. oli takaajana 90-luvulla erään yrityksen veloille, joilla oli velallinen ja 3 takaajaa
31.3.2000 Ossi myytiin ns. Arsenal Kauppakirjalla ja hän hakeutui velkajärjestelyyn 6/2001. Hän maksoi ohjelman mukaan, kunnes Aktiv Hansa vaati lisäsuoritusta, vain muutama kuukausi ennen velkajärjestelyn päättymistä.
Perijä 1: C6A Finland 2001-2006/15.5.2001 velkasaneeraustuomio, siirtyi perijä 2
Perijä 2: Aktiv Hansa 2006-2008 Taas haettiin uusi velkasaneerauksen lisäsuoritustuomio 25.10.2006 – samasta saatavasta!
9/2008 Perijä 1 ja 2 muuttivat nimensä Aktiv Kapital Portfolioksi ja Aktiv Kapitaliksi
Perijä 3: Aktiv Kapital Portfolio 2008 – Hakijana ja PRA Suomi asiamiehenä
Perijä 4: Aktiv Kapital 2008 –
Perijä 5: PRA Suomi Oy - Hakijana
https://mail.google.com/mail/u/0/…
20.6.2016 PRA Group osti Aktiv Kapital Portfolion ja Aktiv Kapitalin
Tämä on tyyppiesimerkki, miten velallisen mahdollisuudet taistella kansainvälistä perintätoimistojen kierrätystoimintaa vastaan ovat olemattomat.
Ossi V. on edelleen ulosottoperinnässä, vaikka PRA Suomi ei pysty tekemään suorituksista 1994- 2018 minkäänlaista tilitystä, miten Ossi V. suorituksilla on velkaa lyhennetty, pääomaan, korkoihin, kuluihin jne.
Velalla on useita maksajia ja koska kyseessä on takaaja, hänen oikeusturvansa mm. regressioikeuden osalta ei pääse toteutumaan, koska hän ei saa tietoja, miten velkaa on maksettu muiden toimesta.
KYSEISEN YRITYKSEN EMOYHTIÖ PRA INTERNATIONAL ON SAANUT JUURI SAMAN YHTIÖN SISÄLLÄ TAPAHTUVASTA VELKOJEN KIERRÄTYKSESTÄ 80 MILJOONAN DOLLARIN SAKOT YHDYSVALLOISSA JA KIELLON JATKAA TOIMINTAA SAMASSA MUODOSSA.
SUOMESSA TAPAHTUU LAITTOMASTI AIVAN SAMAA – SIIRTOASIAKIRJOJA EI SAADA. TILITYKSIÄ EI SAADA, VAIKKA SE ON RIKOSLAIN 28 LUKU 4§ 3MOM MUKAAN PAKOLLISTA SUOMESSA.
Tähän velkojen kierrätykseen perintäyhtiöiden välisinä kauppoina, sisältyy myös verovilppiepäily, sillä luottotappiot voidaan kuitata myyvän yhtiön omassa verotuksessa esim. seuraavasti: A myy B:lle 1000 euron saatavan 10 eurolla ja 990 euroa merkitään luottotappioksi. B myy taas C:lle samalla periaatteella ja taas C myy taas D:lle, jolloin Suomen Valtion vahinko on 2970 euron perusteella tehty luottotappiovähennys perintäyhtiön omassa verotuksessa.
TAPAUS 2. VELKOJEN KIERRÄTYS Ossi V.
Ossi V. oli takaajana 90-luvulla erään yrityksen veloille, joilla oli velallinen ja 3 takaajaa
31.3.2000 Ossi myytiin ns. Arsenal Kauppakirjalla ja hän hakeutui velkajärjestelyyn 6/2001. Hän maksoi ohjelman mukaan, kunnes Aktiv Hansa vaati lisäsuoritusta, vain muutama kuukausi ennen velkajärjestelyn päättymistä.
Perijä 1: C6A Finland 2001-2006/15.5.2001 velkasaneeraustuomio, siirtyi perijä 2
Perijä 2: Aktiv Hansa 2006-2008 Taas haettiin uusi velkasaneerauksen lisäsuoritustuomio 25.10.2006 – samasta saatavasta!
9/2008 Perijä 1 ja 2 muuttivat nimensä Aktiv Kapital Portfolioksi ja Aktiv Kapitaliksi
Perijä 3: Aktiv Kapital Portfolio 2008 – Hakijana ja PRA Suomi asiamiehenä
Perijä 4: Aktiv Kapital 2008 –
Perijä 5: PRA Suomi Oy - Hakijana
https://mail.google.com/mail/u/0/…
20.6.2016 PRA Group osti Aktiv Kapital Portfolion ja Aktiv Kapitalin
Tämä on tyyppiesimerkki, miten velallisen mahdollisuudet taistella kansainvälistä perintätoimistojen kierrätystoimintaa vastaan ovat olemattomat.
Ossi V. on edelleen ulosottoperinnässä, vaikka PRA Suomi ei pysty tekemään suorituksista 1994- 2018 minkäänlaista tilitystä, miten Ossi V. suorituksilla on velkaa lyhennetty, pääomaan, korkoihin, kuluihin jne.
Velalla on useita maksajia ja koska kyseessä on takaaja, hänen oikeusturvansa mm. regressioikeuden osalta ei pääse toteutumaan, koska hän ei saa tietoja, miten velkaa on maksettu muiden toimesta.
KYSEISEN YRITYKSEN EMOYHTIÖ PRA INTERNATIONAL ON SAANUT JUURI SAMAN YHTIÖN SISÄLLÄ TAPAHTUVASTA VELKOJEN KIERRÄTYKSESTÄ 80 MILJOONAN DOLLARIN SAKOT YHDYSVALLOISSA JA KIELLON JATKAA TOIMINTAA SAMASSA MUODOSSA.
SUOMESSA TAPAHTUU LAITTOMASTI AIVAN SAMAA – SIIRTOASIAKIRJOJA EI SAADA. TILITYKSIÄ EI SAADA, VAIKKA SE ON RIKOSLAIN 28 LUKU 4§ 3MOM MUKAAN PAKOLLISTA SUOMESSA.
Tähän velkojen kierrätykseen perintäyhtiöiden välisinä kauppoina, sisältyy myös verovilppiepäily, sillä luottotappiot voidaan kuitata myyvän yhtiön omassa verotuksessa esim. seuraavasti: A myy B:lle 1000 euron saatavan 10 eurolla ja 990 euroa merkitään luottotappioksi. B myy taas C:lle samalla periaatteella ja taas C myy taas D:lle, jolloin Suomen Valtion vahinko on 2970 euron perusteella tehty luottotappiovähennys perintäyhtiön omassa verotuksessa.
TAPAUS 3. M. K Tavallisen ihmisen mahdollisuudet sopia perintäyhtiön kanssa
”Hei,
”Hei,
kiitos yhteydenotostasi.
Sinulla on avoinna perinnässämme 1343,83 euroa 6.2.2018.
Tiedustelit aiemmin mahdollisuutta akordiin ja me emme valitettavasti sellaista perinnässä oleville laskuille voi myöntää ilman suostumusta sopimusasiakkailtamme.
Kulut toimeksiannoissa ovat aiheelliset ja tulee maksaa. Mutta jotta voimme käsitellä ehdotuksesi kulujen ja korkojen pienentämisestä, pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan sinun maksuvarasi mukaisen kuukausierän ja eräpäivän. Näet kaikki avoinna olevat laskut suoraan verkkopalvelustamme osoitteessa https://lindorff24.fi
.
Kulut toimeksiannoissa ovat aiheelliset ja tulee maksaa. Mutta jotta voimme käsitellä ehdotuksesi kulujen ja korkojen pienentämisestä, pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan sinun maksuvarasi mukaisen kuukausierän ja eräpäivän. Näet kaikki avoinna olevat laskut suoraan verkkopalvelustamme osoitteessa https://lindorff24.fi
.
Autamme mielellämme asiaan liittyvissä kysymyksissä asiakaspalvelussamme.
Ystävällisin terveisin,
Mirka
Lindorff Oy Asiakaspalvelu
LINDORFF - Asiakaspalvelu
Joukahaisenkatu 6,
PL 20, 20101 Turku
Puh. 02 2700 300”
Lindorff Oy Asiakaspalvelu
LINDORFF - Asiakaspalvelu
Joukahaisenkatu 6,
PL 20, 20101 Turku
Puh. 02 2700 300”
Näitä vastaavia tapauksia on useita, kun yritetään selvittää esimerkiksi monisivuista perintäkirjettä, jossa pääomana on nolla, mutta siitä huolimatta perintäkulut lasketaan jokaiselle laskulle moninkertaisina ja niille edelleen korkoja ja koronkorkoja.
TAPAUS 4. Riitta V-K
Lyhyesti:
- Olin loma osake-esittelyssä 2013 8/2013 Holiday Club
- En suostunut kauppaan ilman mieheni mukana oloa, mutta kauppa oli tehty paperilla esittelyssä ilman mieheni mukana oloa. Sovimme edustajan kanssa, että palaan asiaan kun juttelen mieheni kanssa. En vahvistanut kauppaa, mieheni ei halunnut.
- Holiday oli lähtenyt perimään Intrumin kautta, ensimmäisen laskun sain 1/2014, jolloin olin välittömästi yhteydessä Holidaylle
- Pyysin asiapapereita, joita en saanut Holidaylta
- Maksoin Intrumin laskulla koko osakekaupan 3.500,00 € + perintäkulut yhdellä kertaa
- Intrum vei asian oikeuteen, jossa tuli yksipuolinen tuomio VAIKKA OLIN MAKSANUT KOKO OSAKEKAUPAN KERRALLA. Vasta tämän jälkeen Holiday club laittoi kopiot laskusta, osakekirjasta, kauppakirjasta, jossa oli sitten virhe. Osake oli laitettu vain minun nimiin!
- Menetin luottotiedot vaikka olin maksanut koko osakekaupan
- Kuluttajasuoja yritti olla yhteydessä Holidayhin sekä Intrumiin. Ei mitään todellista hyötyä. Käskivät tehdä takaisinsaantihakemuksen. En tiennyt mitä se tarkoittaa, kirjoitin vain asiasta oikeuteen ”Takaisinsaanti” ja asia sisällön 2014-2015.
- Oikeudesta ei kuulunut mitään pitkään aikaan, en edes tiennyt pitääkö sieltä tulla mitään dokumenttia
- No sitten tuli 2017 kutsu istuntoon ja tiedustelin mikähän tämä
ohessa liitteet asiasta
- ilmoitin että en pääse noin pikaisella aikataululla ja olin sairaana
- käräjäsihteeri sanoi että totta kai istunto pitää peruuttaa, koska et pääse
- pommitin käräjätuomaria, ei vastannut. Laitoin email, koska hän oli kotipäivällä tekemässä työtä, mutta ei vastannut puhelimeen eikä sähköpostiin. Yritin siis saada istuntoa siirrettyä.
- Ei vastannut, mutta oli pitänyt istunnon Intrumin kanssa kahdestaan ja laittanut minut maksamaan oikeudenkäyntikulut
Lyhyesti:
- Olin loma osake-esittelyssä 2013 8/2013 Holiday Club
- En suostunut kauppaan ilman mieheni mukana oloa, mutta kauppa oli tehty paperilla esittelyssä ilman mieheni mukana oloa. Sovimme edustajan kanssa, että palaan asiaan kun juttelen mieheni kanssa. En vahvistanut kauppaa, mieheni ei halunnut.
- Holiday oli lähtenyt perimään Intrumin kautta, ensimmäisen laskun sain 1/2014, jolloin olin välittömästi yhteydessä Holidaylle
- Pyysin asiapapereita, joita en saanut Holidaylta
- Maksoin Intrumin laskulla koko osakekaupan 3.500,00 € + perintäkulut yhdellä kertaa
- Intrum vei asian oikeuteen, jossa tuli yksipuolinen tuomio VAIKKA OLIN MAKSANUT KOKO OSAKEKAUPAN KERRALLA. Vasta tämän jälkeen Holiday club laittoi kopiot laskusta, osakekirjasta, kauppakirjasta, jossa oli sitten virhe. Osake oli laitettu vain minun nimiin!
- Menetin luottotiedot vaikka olin maksanut koko osakekaupan
- Kuluttajasuoja yritti olla yhteydessä Holidayhin sekä Intrumiin. Ei mitään todellista hyötyä. Käskivät tehdä takaisinsaantihakemuksen. En tiennyt mitä se tarkoittaa, kirjoitin vain asiasta oikeuteen ”Takaisinsaanti” ja asia sisällön 2014-2015.
- Oikeudesta ei kuulunut mitään pitkään aikaan, en edes tiennyt pitääkö sieltä tulla mitään dokumenttia
- No sitten tuli 2017 kutsu istuntoon ja tiedustelin mikähän tämä
ohessa liitteet asiasta
- ilmoitin että en pääse noin pikaisella aikataululla ja olin sairaana
- käräjäsihteeri sanoi että totta kai istunto pitää peruuttaa, koska et pääse
- pommitin käräjätuomaria, ei vastannut. Laitoin email, koska hän oli kotipäivällä tekemässä työtä, mutta ei vastannut puhelimeen eikä sähköpostiin. Yritin siis saada istuntoa siirrettyä.
- Ei vastannut, mutta oli pitänyt istunnon Intrumin kanssa kahdestaan ja laittanut minut maksamaan oikeudenkäyntikulut
Tapaus 5 Krister Lindegren: TILITYSVELVOLLISUUS
Tapaus Lindegren sisältää Etelä Suomen Aluehallintovirastolta juuri 13.2.2018 saadun päätöksen, jossa laajasti perustellaan Intrum Justitian toimintaa perintälainsäädännöllä.
Kuten asiasisällöstä liitteessä ilmenee, kyse on huomattavasta summasta, 83 000 euroa, josta ei ole saatu täydellistä selvitystä, miten ja mille saataville suoritukset on kohdistettu.
Kyse on VAIN 2 vuotta vanhoista suorituksista, jotka kirjanpitolain mukaan pitää löytyä Intrum Justitian kirjanpidosta, kuitteineen. Tehtävä ei voi olla ylivoimainen, koska asiakkaalla eli velallisella on oikeus vaatia velkojalta tilitys – ILMAN KUSTANNUKSIA. Tilitysvelvollisuus perustuu Rikoslain 28 luku 4§ 3 mom. ja 5§.
Tilityksen tulee sisältää seuraavat asiat: (Lainaus on suoraan erään Käräjäoikeuden päätöksestä)
Tilitys tulee laatia kirjalliseen muotoon ja sen tulee sisältää
1. laskelma kantajalla vastaajalta olleiden lainojen pääomista ja niille kertyneistä koroista sekä jäljennökset lainojen velkakirjoista ja muista saamistodisteista,
2.selvitys vastaajan hallussa olleiden kantajan varojen määrästä ja jokaisesta niihin kohdistuneesta muutoksesta,
3.laskelma kertyneistä lyhennyksistä ja niiden kohdentumisesta,
4.mahdollisten korkoihin kohdistettujen suoritusten laskutapa
5.tositteet jokaisesta tapahtumasta
6.loppusaldo, joka osoittaa asianosaisten välisen velkasuhteen määrän
tilityksen tapahduttua eli velallisen ja velkojan välisen velkasuhteen
lopputulos ja se, mitkä velat ovat tulleet maksetuiksi ja miltä määrin.
TILITYSTÄ EI SAADA YHDELTÄKÄÄN PERINTÄTOIMISTOLTA VAATIMUKSISTA HUOLIMATTA.
Tapaus Lindegren sisältää Etelä Suomen Aluehallintovirastolta juuri 13.2.2018 saadun päätöksen, jossa laajasti perustellaan Intrum Justitian toimintaa perintälainsäädännöllä.
Kuten asiasisällöstä liitteessä ilmenee, kyse on huomattavasta summasta, 83 000 euroa, josta ei ole saatu täydellistä selvitystä, miten ja mille saataville suoritukset on kohdistettu.
Kyse on VAIN 2 vuotta vanhoista suorituksista, jotka kirjanpitolain mukaan pitää löytyä Intrum Justitian kirjanpidosta, kuitteineen. Tehtävä ei voi olla ylivoimainen, koska asiakkaalla eli velallisella on oikeus vaatia velkojalta tilitys – ILMAN KUSTANNUKSIA. Tilitysvelvollisuus perustuu Rikoslain 28 luku 4§ 3 mom. ja 5§.
Tilityksen tulee sisältää seuraavat asiat: (Lainaus on suoraan erään Käräjäoikeuden päätöksestä)
Tilitys tulee laatia kirjalliseen muotoon ja sen tulee sisältää
1. laskelma kantajalla vastaajalta olleiden lainojen pääomista ja niille kertyneistä koroista sekä jäljennökset lainojen velkakirjoista ja muista saamistodisteista,
2.selvitys vastaajan hallussa olleiden kantajan varojen määrästä ja jokaisesta niihin kohdistuneesta muutoksesta,
3.laskelma kertyneistä lyhennyksistä ja niiden kohdentumisesta,
4.mahdollisten korkoihin kohdistettujen suoritusten laskutapa
5.tositteet jokaisesta tapahtumasta
6.loppusaldo, joka osoittaa asianosaisten välisen velkasuhteen määrän
tilityksen tapahduttua eli velallisen ja velkojan välisen velkasuhteen
lopputulos ja se, mitkä velat ovat tulleet maksetuiksi ja miltä määrin.
TILITYSTÄ EI SAADA YHDELTÄKÄÄN PERINTÄTOIMISTOLTA VAATIMUKSISTA HUOLIMATTA.
Tässä Etelä Suomen Aluehallintoviraston valvonta kärsii resurssipulasta, koska näin Velallisten Tuki ry:lle on kerrottu. ”Älkää neuvoko lähettämään tänne kanteluita, koska meillä ei ole resursseja käsitellä kymmeniä kanteluita.” Samassa yhteydessä yhdistykselle luvattiin lähettää ohjeet, joita emme ole vielä saaneet”
Pyydän tutustumaan sähköpostin liitteenä olevaan ESAVI/ 5497/5.11.2017 päätökseen.
Pyydän tutustumaan sähköpostin liitteenä olevaan ESAVI/ 5497/5.11.2017 päätökseen.
4.3.2018 Pyhämaassa
Hilkka Laikko
Varapuheenjohtaja, Tiedottaja
Velallisten tuki ry
Varapuheenjohtaja, Tiedottaja
Velallisten tuki ry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti