Kerrompa kokemuksia lepakoista!

Kerronpa kokemuksia lepakoista!

Lepakoista en tiennyt mitään, kunnes illan hämärtyessä kesäpaikallamme alettiin ihmetellä nopeita lentäjiä, jotka pystyi muuttamaan suuntaa 90 astetta silmänräpäyksen ajassa.

Esittelin pojilleni 1980 luvulla kuinka pikkukiven saa heitettäessä hurisemaan, kun se pyörii villisti.

Jonkun ajan kuluttua huomattiin, että kun kivi lentäessään piti pörriäisen ääntä, joku lentävä kävi salannopeasti tarkistamassa mikä se oli, se oli kivaa luonnonhavainnointia, josta pojat tykkäsi.

Sitten huomattiin, että lepakot kiertää yläkerran ikkunan ohi aina samaan suuntaan, ikkunan sisäpuolella oli valo, johon ulkopuolelle tuli joukoittain hyönteisiä, jota lepakot kävi hakemassa.

2010 kun lähimetsä oli kaadettu, yritin yksin houkutella lepakoita näkyviin illan hämärtyessä,

ei näkynyt, joten nousin seinänviereen kivelle ja aloin yrittää matkia hyönteisten ääntä, sehä olikin mielenkiintoista kokeilkaa itse kuinka äänet syntyy? Jos joku olisi katsonut sitä, noutaja olisi kai tilattu!

Lopulta onnistuin saamaan hitaan pörisevän äänen, joka oli kuin pörriäinen olisi lentänyt ohi ja kas kumma kaksikertaa lepakko lensi alle puolenmetrin naamani ohitse ja totesi kai, että ompas liian iso hyönteinen ruokapalaksi, eikä jatkoa tullut! Näin kumminkin lepakon!

Noihin aikoihin seurattiin iltapäivä kahvin aikaan ikkunasta kuinka lepakko lentää ulkona kirkkaassa auringonvalossa kahden kolmen aikaan iltapäivisin, joka käsityksemme mukaan ei ole lepakoiden lentoaika? Arvailtiin, että se on sairas yksilö.

Eräänä päivänä lähdin ulos ja olin menossa samoja paikkoja missä lepakko oli lennellyt ja

huomasin, että lepakko lentää minua vastaan! Lepakko lensi suunnilleen pääni korkeudella ja aivan suoraan kohti ja hyvin hitaasti, sen kahvinruskea turkki kiilteli auringossa, mietin heti, tämä ei ole sairas yksilö! Pysähdyin ja katsoin sen tuloa, se lensi ihan kohti naamaa, nostin kättäni, että voin suojata naamaani, jos suunta on sama, alle metrin päästä!

Lepakko nosti hiukan korkeutta ja näytti lentävän noin 30-50cm korkealta pääni yli, käännyin katsomaan, mihin se meni, ei näkynyt missään suunnassa, lopulta katsoin ylös ja lepakko oli reilun puolenmetrin-metrin korkeudessa lepatteli pääni päällä ilmassa ja katseli minua, se oli siis liki paikoillaan, siivet liikkui ja pää?

Kun katseemme kohtasi, lepakko poistui samaan suuntaan josta se oli tullutkin, eikä sen jälkeisinä päivinä lennellyt näköpiirissämme!

Soitin radioon havainnostani, kun niitä pyydettiin puolen päivän aikoihin ja kerroin edellä mainitun tositapahtuman, sain hyvin epäilevän vastaanoton ja kun puhelu päättyi, en sulkenut puhelinta, kuulin kuinka naistoimittaja arvioi, ”mikähän tuokin luulee olevansa, eihän tollaista voi tapahtua, luulikohan soittaja, että hän on joku erityinen jolle tuodaan viestiä, jne, jne”.. Sitten sulkivat linjan!

Eihän toimittajat mitään näe, nehän ”larhottavat” siellä radiontoimituksissa, yliviisautta pursuen, toista on jos on kontaktissa luontoon ja pysähtyy tarkkailemaan heti kun joku liikahtaa..

Mauno Strandén

Ps.  Kirjoitettu 9.10.2015 Tapahtumat alkoi 1980 tai huomattiin sattumalta