Viesti kylmästä

    H:ki 14.4-97

Viesti kylmästä.

Hahtuvat nuo taivaansinen,

maahan tulee loskaiseen.

Peittäin alleen tienoot harmaat,

untuvaiseen kinokseen.

Hohtavina säihkyy kiteet,

hattarat niin taidokkaat.

Keikutellen alas lentää,

lentää lennon viimeisen.

Lumen muoto vedeks muuttuu,

taivaansineen haihtuu pois.

Osa päättyy pohjaveteen,

virtaa lähteen kirkkauteen.

Täällä maassa taperramme,
luonto jatkaa kulkuaan.
Maisematkin muuttuu aina,
mikään ei pysy ennallaan!

© Mauno Strandèn H:ki

Kohta 20 vuotta sitten, siinä on lennähtänyt miljoonia ajatuksia
Muisteloita vanhoista tutuista paikoista ja kavereista!
Jopa tunteikkaita runoja siellä täällä..