Runoja 1990-99 luvuilta

Tapahtui taukotuvalla 9.12.1999

Päivän harmaus haihtunut pimeyteen,

kun taukotuvalle rämmin.

On sisällä hyisevän kylmää taas,

Ei siellä ole liesi nyt lämmin.

Nyt sytytän kynttilät pimeyteen,

Ja lietehen tulen nyt tuikkaan.

Tuuli jaksaa ulkona tuivertaa,

Ja nurkissa soittojaan soittaa.

Minä kylmässä hiljaa istun nyt,

Ja kynttilät eessäni loistaa.

Pienen valon ne heittää pimeyteen,

Liekit ikkuna monena toistaa.

Tuuli yltyy ja ulkona pyryttää,

lämpö hiljalleen hiipii majaan.

Joulu kohta sielumme sytyttää,

Kun muistamme lapsuuden ajan.

Mauno Strandén

 

Orimattila 1996

Kiteen muistelo

Kiteen muistot mieleeni taas palaa,

Niitä mietin joskus melkein salaa.

Vahvat tuoksut, leppeä tuo kesätuuli,

Hyväili se mua, kuin tyttö rusohuuli.

Litteran viranomaisilta, sain kauas vievän,

Työpaikka perillä, ei ollut mikään kaunis sievä.

Työpaikka siellä, oli pahempi kuin vankila,

Työkalutkin siellä oli, lekoja ja rautakankija.

Kauas lähetitte minut töihin Obnäsiin,

Oli surullista, minusta se silloin niin.

Mutta takaisin, en tullut maitojunalla,

Tein töitä siellä, kaiken uhalla.

Tehty maailmalla töitä, milloin milläkin säällä,

Yli 30 vuotta, ja onnistuinkin täällä.

Hyvän miehen silloin hukkaan heititte,

Kun työttömien kanssa silloin leikitte.

Ystävät, siks teille runon kirjoitin,

Te olitte parasta, jonka silloin menetin.

Nuoruutenne ilmeet, on mun mielessäin,

Ja kaunis Kiteen murre, on poissa kielestäin.

Mauno Strandén

 Eikös olekkin komia kukka, vaimoni kasvattama, kurissa ja nuhteessa ;)

Helsinki 20.12-97 Joululauluni

Muistojeni joulu.

Taas Joulu tuo,

ja lämmön luo,

meidän sisimpään,

nuoruutemme Joulut tulee mieleen.

Ne kauniita oll

elämälle sydän sykki vaan,

ja vesi tuli pikkupojan kieleen.

"Äidin ruuat maittavat,

ja tupa hiljainen,

se oisko ollut rakkauden siemen."

Sä tulit silloin Joulu oi,
majaan matalaan jäit ikuisesti

pikkupojan mieleen.

Oi Joulu jälleen tullos taas,

sä tupaan hiljaiseen,

nyt kylvön aika meillä tässä lienee.

"Muistoihinne jätämme sen nytt itämään,

kun kuljette te rakkauden teillä."

Muistatteko lapset meitä,

vuoden kahdentuhannen,

kuink sukupolvet kukkii,

unhonyöhön hukkuu.

Oi lapsi kahdentuhannen,

mis ompi hiljaisuus,

vain siellä Joulurauha, hiljaa syntyy.

"Oi lapset kahdentuhannen,

mis ompi hiljaisuus,

vain silloin rakkautes palaa syttyy..."

Mauno Strandén     "Joululaulun sävelellä"