Muisto Piimäjärveltä 1950 luvulta

Olin majoittuneena talossa jossa oli käytetty 4m pituisia halkoja! Uuni oli reilun 2m syvä ja lattialla oli pukki jonka päällä toisenpään puut oli! Kun uunissa olleet päät oli palanut työnnettiin loput uuniin?
Arvatkaas mistä moinen johtui noin putkät halot? Tai tiedättehän se ei tarvitse arvata!
Vielä minunkin aikaan uuninpäälle mahtui 5 miestä nukkumaan ja siellä myös nukuttiin!
Piipun puolimaisella oli hiki ja seinänpuolella kylmä. Kaikki oli omissa eväissä, viikoksi samaa ruokaa yleensä! Koira lotkutti talon juomasaavista öisin janoonsa vettä, jota ihmisetkin käytti.
Harrastuksia oli esimerkiksi niskaköyden veto! Noin  puolitoistametrinen köysi lenkki, kun miehet istui lattialla jalat vastakkain laitettiin köysi niskojen taakse, joku antoi merkin ja sitten vain niskoilla vedettiin toinen ylös, tai luovutusvoittoon.
Oli myös pullon työntämistä, käden vääntöä, eli koko ajan jotain jossa mitattii kuka olisi vahvin!

Mistä johtui niin pitkät halot? Silloin ei ollut sahoja, oli kumminkin kirveitä ja 4m oli paljon joutuisampi tehdä kirveellä!
Puut oli ollut nuorta mäntyä, hyvin vähän oksaista ja se halkesi hyvin ja kuivui halaistuna.
Silloin oli puun arvo vesistöjen ulkopuolella nolla, vain tukkipuulla oli jotain käyttöarvoa.

Vasta kun Sainaankanava tehtiin puun nollaraja nousu Lahden kieppeiltä "Punkeriin"!
Sitten tuli puhokseen saha ja sahatavaraa vietiin Venäjälle..
Aluksi varmasti ostettiin vain jokien ja järvien rannoilta, josta puut voitiin uittaa sahoille.
Voi muuten käydä ihailemassa Puhoksen vanhoja sahan sijoja siellä on tavaraa vielä jonkunverran nähtävillä!

Meidänkin sukulaiselta Kiteen Muljulassa metsäyhtiö, kauppias, pankki ja muutama muu, teki katalan tempun! Liki 1000ha;n tilanomistajalle kaupattiin tavaraa laskuun, että onhan sulla metsää mitä myydä, vuosikausia. Enso gutseit ei ostanutkaan siltä talolta puita vaan muilta ja ulosotto, eli pakkohuutokauppa uhkasi koko tilaa, pikku veloista, kun pankkikaan ei antanut rahaa, oli juonesa mukana?
Kyseessäoleva puuyhtiö lähetti taloon ostomiehen, myy tilasi, saat hiukan rahaakin ja velat kuittaantuu! Mies majaili talon uunilla muistitiedon mukaan 2-4 viikko ja painosti myymään, pakkohuutokaupassa ei tule sitäkään rahaa ja velka jää maksettavaksi?
Tilalla oli kertoman mukaan kymmeniä km järvenrantaa, josta yhtiön oli helppo tehdä tukit ja uittaa sahoille!
Lopulta Strandénit myivät tilansa ja suuri perhe hajosi mikä minnekin, ympäri Suomea, eli osasi ne jo 1800 luvullakin huijata ihmisiltä omaisuuden, silloin ei ollut tietoa, eikä puhelimia, tuskin edes polkupyöriäkään, joten tietojen pimittäminen ja etenkin lakeja lukeneiden oli helppo maalaismiestä huijata, kun he asui vain siinä tiluksillaan!
Tilan ostomies sai puuyhtiöltä muljulasta kohtalaisen kookkaan talon ja tarpeeksi maata vaivan palkaksi, kun sai kaupan!

jatkuu myöhemmin...

Mielenkiintoinen tarina oli isonjaon jälkeen ihmisillä oli omaa maata, mutta sillä ei ollut arvoa, kunnes Saimaan kanava tehtiin, niin puusta alettiin maksaa rahaa joka alkoi nostaa elintasoa heti.
Tietenkin ensin ostettiin niiltä rantamailta.
Kun maalla ei ollut aiemmin arvoa, niin eräs Mustonen alkoi ostamaan maita vesistöjen varsilta ja rakensi sahoja. Sillä lailla ihmiset sai heti rahaa, vaikka saattoi 1000ha metsät olla olemattoman hintaisia.
Kohta Mustosella oli 68 000 ha metsää! Toimelias mies aikoi rakentaa kanavia, ym mutta kuolema katkaisi yrittäjän uran! Hän oli lapseton ja poikamies, niin sukulaiset riemastui toisen Mustosen kertoman mukaan ja aloivai riidellä omaisuudesta, kun he 10 vuotta kävi oikeutta, heille ei jäänyt mitään, korkeintaan velkaa ja valtavasta omaisuudesta vain kauniit muistot!
Että sellainen mielenkiintoinen tapaus!