Lintu tarina pikkukäpylinnusta!

Tarinoita linnuista

Luonnossa liikkuessa näkee kaiken laista, vaikka nuoruuden touhotuksessa moni asia jäi huomaamatta, nyt ihmeitä näkee viikoittain, kun seuraa luontoa.

Merkillisimpiä lienee ollut tuttavuus pikkukäpylinnun kanssa. Noin 1990 seutuun mökillämme Orimattilassa syöksähteli Pikkukäpylintu kohti vaimoani, kun hän haravoi pihamaata. Lintu syöksyi useita kertoja kohti, usein katajasta ja hän luuli, että siellä olisi pesä jota se puolustaa. Sain tehtäväksi tarkistaa, miksi se syöksähtelee, mutta sillä olikin viesti tuotavana! Tultuani uudelleen mökille parin päivän päästä tarkistin onko katajassa pesää, eikä sitä näkynyt. Nyt lintu lähestyi minua ja syöksähti kohti aina useiden metrien päästä, ajattelin sen tavoittelevan silmiä, kun se lensi aivan päin näköä. Heilautin aina kättäni ja lintu lensi pois. Seuraavana päivänä lintu lähestyi taas ja silloin päätin katson mitä se aikoo, enkä hätistä sitä pois. Pidin kättäni lähellä silmiäni ja seurasin kun lintu lähestyi oksalta toiselle, katsellen minua milloin kummallakin silmällä. Seurasin kuinka sen kupu värisi ja nokka hiukan liikkui, kun se lähestyi minua. Lähemmä tullessa kuulin jo ääntäkin. Sitten lintu lennähti aivan kohti, minä olin liikkumatta, se laskeutui pääni päälle. Päässäni oli lakki, jonka päälaki oli verkosta, niin kuin useissa kesämainoshatuissa oli. Tunsin linnun kynnet kun se kouri kuin kissa, kun se on tyytyväinen. Se kääntyili ja kouri, eli alusti koko ajan. Lintu viipyi 5-10 minuuttia päälaellani, laulaen mitä kauneimmin laulun tulviessa jatkuvana solisevana virtana, kourien jatkuvasti kynsillään, kun se kääntyili päälaellani. Kyselin siltä hiljaisella äänellä, mistä sinä olet tullut ja mitä asiaa sinulla on, silloin se hetkeksi hiljeni ja latkoi viestiään omalla kielellään? Vastausta ei tullut, tai en ymmärtänyt, mutta ei se juttelu häirinnytkään lintua. Ajattelin katsoa, kun ei ollut mihinkään kiirettä, kuinka kauan lintu laulaa ja seisoo päälaellani, koska mielestäni se oli ”vallan merkillistä”. Aikansa oltuaan siinä lintu lensi tiehensä ja kävi vielä pihapiirissä muutamana päivänä, ei lentanyt enää kohti, otaksui saaneensa viestin perille, sitten se katosi eikä ole enää sen jälkeen näkynyt.

Kerroin naapurissa mitä oli tapahtunut ja päästessäni siihen vaiheeseen jossa kysyin linnulta ”mistä olet tullut ja mitä asiaa, niin paikalla ollut Korven Timo sanoi: ”Jumalauta jos sinä kerrot, että se lintu vielä vastasi sinulle suomeksi, niin johan on paksua, kun tähän astinenkin on ollut täysin uskomaton hullu juttu.” Ei vastannut suomeksi, vaan kielellä, jota ei ymmärtänyt sanoin. Naapurit jäi epäuskoisina katsomaan perään, että pitäisköhän kutsua noutaja ;)

Mauno Strandén