Tarinoita linnuista
Toisen kerran
ihmettelin talvella hiihtämästä tullessa, kuinka talitiaiset, ym
pikkulinnut kävivät kylpemässä illan hämärtyessä puron
pienessä sulassa kohdassa. Silloin oli noin 6 astetta pakkasta ja
pohjoisviima. Sulapaikka oli noin 0,7 x 0,4 m ja linnut laskeutui
yksitellen sulan vieressä olleelle mudalle, josta ne syrjittäin
hyppimällä menivät veteen keskivartaloa myöten. Kova ryöpytys
siivillä ja kastautuminen välillä, noin minuutin verran, lento
läheisiin pajuihin ja seuraava kylpijä tilalle. Veteen meno oli
likimain kaikilla sama, sivuttain hyppely. Seurasin kymmenen linnun
kylvyn ja kylpemättömiä odotti vuoroaan kymmeniä.Ilta oli silloin jo hämästymässä, mihinhän menivät yöpuulle märkine höyhenineen?
Ihmetykseni oli se,
että kuinka niin pieni vartalo kastuessaan ei jäähdy ja jäädy.
Enhän kyllä ollut seuraamassa jatkoa, vaikka kaikki olisi
jäätyneet, mutta silloinhan linnut vähentyisi rajusti.
Kysyin jopa asiaa
luontoillastakin, mutta kukaan ei ollut koskaan tehnyt moista
havaintoa, että nämä pienimmät linnut ja tuulessa ja pakkasessa
voivat tehdä moista kylpypuuhaa.
Kerran menin mökille ja ihmettelin mitä halkopinolla tapahtuu?
Oli metrin pituista järeää halkoja pino, ja joku meni aina hakojen väliin nopeasti ja tuli kohta toisesta ulos ja taas toisesta reijästa sisään?
Katsoin niin, että näin molemmat puolet pinosta, olihan vikkelä lintu, jolla oli aina raosta tultua pyrstö 90 astetta pystyssä. Tajusin, että nuo pinot kätkee paljon hyönteisiä, mutta mitään muu lintu ei ole yhtä nopea ja perusteellinen.
Katsoin lintukirjasta, peukaloinenhan se oli, se on hyvin eläväinen ja vikkelä!
Myös puukiipijä oli pihapiirissä, se yritti pesiä monta kertaa, mutta valitsi paikat huonosto, johon pääsi tuholaiset tuhoamaan pesät, se oli myöskin katsomisen arvoista, kuinka ohuesta raosta se onnistui ujuttautumaan pesätarpeita ja viemään pitkänkin korren, jonka se sovitti niin, että se meni perille yli 35cm pitkinä pätkinä.
Mauni Strandén
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti