Orimattila 12.1.1997
Vesi
Vesi elämän tuo kehto,
siinä kaiken elämisen ehto.
Veteen elämämme liittyy,
ajatuskin siihen piirtyy.
Katse kiintyy kevätpuroon,
paljon merkitsevään kyynelnoroon.
Vesi taipuu, vesi kantaa,
kimalluksen silmään vesi antaa.
Vesi meille kaiken antaa,
ääni vettä myöten hyvin kantaa.
Vesielävän jos tänään syömme,
jaksamme taas tehdä hyvin työmme.
Suudelmakin veteen liittyy,
kuvas aivolohkoon piirtyy.
Luokses ajatuksein tekee retken,
kulkein varmaan vesiteitä pitkin.
Vesikielellä kun ootan,
kesän mansikoita mustikoita,
taikka vaikka sultsinoita.
Vesi kaiken perustana on.
Vesi maailmahan elon loi,
vaikka se, yllä, alla väliin elämöi.
Kunnioituksen suuren annan,
Vedenjumalalle kannan…
Mauno Strandén
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti