maanantai 12. helmikuuta 2018

Liisa Mariapori voitti Suomem mädän oikeuslaitoksen!

https://www.nykysuomi.com/2016/12/27/tapaus-liisa-mariapori-uusiutuuko-oikeusmurhan-yritys-mv-lehden-kohdalla/

Yllä olevan linkin alta löytyy koko juttu Nykysuomesta!


NYT ENSIMMÄISTÄ KERTAA SUOMEN OIKEUSLAITOS JOUTUU PURKAMAAN TUOMIONI. MINUN OIKEUSTAJUNI MUKAAN NYT PITÄISI TUOMITA NE VEROTARKASTAJAT SEKÄ NE OIKEUSLAITOKSEN EDUSTAJAT, JOTKA OVAT TEHNEET LAITTOMIA PÄÄTÖKSIÄ. VASTA SILLOIN VOIDAAN PUHUA OIKEUSLAITOKSESTA.

23.09.2004 Raahen käräjäoikeus määräsi Liisa Mariaporin kirjan Verottaja Tappolinjalla kaikki tallenteet valtiolle luovutettavaksi eli tuhottavaksi. Ja kirjan kirjoittajan Liisa Mariaporin ehdonalaiseen vankeuteen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) määräsi Suomen valtion kolmetoista vuotta jatkuneen oikeustaistelun päätteeksi mittaviin korvauksiin Mariaporille.
Vaasan hovioikeuden ex-presidentti Erkki Rintala on huolissaan, kun tuomioita kaatuu paljon. Olen kuvitellut verotarkastusten tason kohentuneen. Käsityksestäni poiketen Mariapori antaa synkän tuomion tuomioistuinten ja verotarkastajien ammattitaidosta. Hän vaatii vääriä päätöksiä tehneitä verotarkastajia ja oikeuslaitoksen edustajia tuomittaviksi.
Mariapori jätti huhtikuussa väitöskirjan ”Pienyrittäjän oikeusturva verotuksessa todellisuudessa” tarkastettavaksi Vaasan yliopistoon. Taustalla ovat virkakoneiston hakemat aiheettomat konkurssit. Vaasan lääninveroviraston verotarkastajana Mariapori ei löytänyt VS-yhtiöiden toiminnasta huomautettavaa. Yhtiöt kaadettiin turhaan 3.4.1981.
Talouselämän mukaan VS-yhtiöt olivat neljänneksi tuottavin yritysrypäs Suomessa vuonna 1980. Niiden voitto oli 11 miljoonaa markkaa ja sijoitetun pääoman tuotto 28 prosenttia. Lähiaikoina alkaa oikeudenkäynti VS-konkurssipesien varojen hoidosta ja käytöstä.
Presidentinlinnaan järjestettiin 6.5.1992 ns. Koiviston konkaavi. Sen tarkoituksena oli painostaa korkeinta oikeutta. Professori Heikki Ylikangas toteaa Promeritin sivuilla: ”Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta kuin uskosta tämän argumenttien oikeudelliseen pätevyyteen.”
Samaan aiheeseen ja tilaisuuteen viitaten professori Jukka Kekkonen toteaa myöhemmin, että konklaavin vaikutus tuntuu edelleenkin. Tilaisuuden jälkeisistä korkeimman oikeuden päätöksistä voidaan todeta niiden muuttuneen pankkeja suosiviksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti