keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Pankkikriisin taustoja 1990 alussa + video, ym.

Minutkin yritettiin kyniä tyhjäksi, se oli hilkulla, ettei koko tulevaisuus tuhoutunut! Päättäjämme oli täysiä roistoja presidenttiä myöten, laatiessaan säännöt ettei pankit saa koskaan hävitä oikeudessa asiakkaitaan vastaan, vaikka olisi härskisti huijanneet asiakkaitaan!

"Tampereen Aluesäästöpankki joutui ensimmäisenä tulilinjalle, kaikissa oikeusasteissa todettiin, ettei pankilla ollut oikeutta yksipuolisesti nostaa asuntolainan korkoa.
Korkein oikeus vahvisti 3.4.1992 periaatteen tekemällä ennakkopäätöksen lainanottajan eduksi.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös ei miellyttänyt presidentti Mauno Koivistoa eikä muuta silloista poliittista johtoa, siksi presidentin johdolla pidettiin presidentin linnassa 6.5.1992 oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus, jossa oikeusjärjestelmän edustajia ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja näistä johtuvissa asioissa.
Tämä oli ensimmäinen kerta sotiemme jälkeen, kun maamme poliittinen johto ohjeisti riippumatonta oikeuslaitosta laintulkinnassa.
Tämä on vastoin kaikkia oikeusvaltion periaatteita.
Maamme korkeimman poliittisen johdon käskynjaon jälkeen oikeusistuimien linja muuttui päinvastaiseksi kuin korkeimman oikeuden ennakkopäätös Tampereen aluesäästöpankin tapauksessa eli pankit pelastettiin ja lainanottajista tehtiin maksumiehiä poliittisella päätöksellä.
Seuraukset olivat karmeat:
Noin 60 000 elinkelpoista yritystä tuhottiin.
Yli 500 000 ihmistä joutui työttömäksi.
Yli 280 000 ylivelkaantui.
Karmeinta oli, kun käytännössä yhdessä yössä ilman omaa syytä menetettiin vuosikymmenten työllä rakennetut yritykset ja asunnot.
Lasku tästä inhimillisesti oli todella traaginen, Stakesin tilastojen mukaan lähes 15 000 ihmistä teki itsemurhan.
Miksi oikeuslaitos teki poliittisen ohjeistuksen jälkeen täyskäännöksen?
Tämä on selvitettävä.
Koiviston konklaavin kokouksen muistio sitä hieman valaisee, mutta miksi oikeuden palvelijat suostuivat tällaiseen?
Miksi valtiovarainministerit Sauli Niinistö ja Suvi-Anne Siimes myivät, tosin vain Siimeksen allekirjoituksella kymmenet tuhannet suomalaiset velkaorjiksi norjalaiselle pörssiyhtiölle? Liittyikö kauppaan salainen sitoumus siitä, että Suomen valtio ei heikennä Aktiv Hansan saatavien arvoja velkoja anteeksi antavalla lainsäädännöllä15 vuoteen?
Norjalaisyhtiö teki saatavilla 5-7 miljardin euron voitot, tästäkö syystä lamavelat anteeksi antava lainsäädäntö tuli voimaan vasta 2008?
Tämäkin prosessi on syytä perin pohjin tutkia, koska tuhansille velkavankeuden kokeneille perheille ja myös perheiden lapsiin on jäänyt lähtemättömät jäljet. Velkaorjuuden vaikutukset heijastuvat jo toisessa polvessa.
Jotain hämärää lienee tässäkin, koska Aktiv Hansan asiakirjat on Tarja Halosen toimesta julistettu salaisiksi vuoteen 2025 saakka. Nämä asiakirjat on nyt saatava avattua.
Vetoankin presidentti Sauli Niinistöön, että hän presidentillisellä päätöksellä kumoaisi edeltäjänsä salauspäätöksen.
Toinen vaihtoehto on hakea oikeusteitse salauksen purkua.
Ja kolmas vaihtoehto, että jokainen voi pyytää Henkilötietolain 26§:n nojalla pyytää itseä koskevat tiedot eli jokainen voi osoittaa Henkilötietolain mukaisen pyynnön VM:lle.
Suomen Säästöpankin ongelmaluottoja ja vakuuksia olevia kiinteistöomaisuutta perustettiin hoitamaan 18.11.1993 Omaisuudenyhtiö Arsenal Oy, käytännössä Arsenal suoritti pankkikriisiin liittyvää julkista tehtävää, joka on suoraa laissa ilmenevästi oli ottaa vastaan kriisipankeista omaisuus ja myydä se.
Miksi Arsenal sai salattua valtiontalouden tarkastusviraston raportin?
Ministeri Suvi-Anne Siimes perusteli salausta sillä, että Arsenalille voi aiheutua vahinkoa julkistamisesta.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin, on todennäköistä, että raportista ilmeni ainoastaan jäävuoren huippu. Perustamisvaiheessa Arsenaaliin siirrettiin noin 3 600 lainaa ja kesäkuuhun 1994 mennessä noin 34 000 lisää, kaikkiaan Arsenaaliin siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista aiheutuneet luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille kansalaisten maksamista verovaroista noin 50 miljardin markan pankkituella.
Miksi Arsenal jatkaa edelleen toimintaansa ja ex-velallisten kiusaamista? Onko kysymyksessä Arsenalin asianhoitajien henkilökohtaiset intressit? -Valtiohan on jo omansa saanut.
Nyt on aika julkistaa nämäkin salatut paperit.
Helsingin käräjäoikeudessa on jo vireillä Valtionvarainministeriötä kohtaan kanne, jolla vaaditaan Arsenalia lopettamaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3. artiklan vastainen toiminta, vuosikymmeniä sitten syntyneet velat eivät voi olla peruste ihmisten tuhoamiselle ja jatkamalla näiden ihmisten kiusaamista valtion toimesta tavalla, jolla velalliset menettävät mahdollisuutensa elää ihmisarvoista elämää.
Toiseksi vaaditaan Arsenalin selvitystilan päättämistä Perustuslain, Osakeyhtiölain ja Ihmisoikeussopimuksen vastaisena.
14:53 Olen puhunut totuuskomission perustamisesta ja onkin syytä aloittaa keskustelut valtiosta riippumattomien ihmisoikeusprofessorien kanssa, jotta he perustaisivat totuuskomission. He voisivat kuultuaan pankkikriisin uhreja tehdä raportin ja ehdotukset, joilla uhrien oikeudet kärsimistään vääryyksistä korvattaisiin.
Valtio on rakentanut järjestelmän, jossa ulosottomiehille maksetaan tapporahaa, provisiota siitä, että he vievät ihmisiltä kaiken, vaikka heidän lain mukaan tulisi toimia objektiivisesti. Objektiivinen toiminta on mahdottomuus tilanteessa, jossa omat tulot ovat sidoksissa perintätulokseen. Esitänkin, että ulosottomiesten perimispalkkiojärjestelmästä luovutaan, ja peritään vain yksi perimismaksu, vaikka maksua joudutaan jakamaan useampaan osaan.
Me tarvitsemme nyt teidän pankkikriisin uhrien apua ja yhteistyötä. Te olette ottaneet minuun yhteyttä, olemme nähneet toreilla ja olette soittaneet minulle, mutta nyt jotta nämä salatut asiakirjat saadaan läpivalaistua, ja ennen kuin nämä pankkikriisin asiakirjat on läpivalaistu, emme voi kutsua Suomea oikeusvaltioksi, jos tämmöistä vääryyttä emme korjaa."

Tuossa hiukan tietoa, kun Karpon kanssa tehtiin juttu https://www.youtube.com/edit?o=U&video_id=pIk0aWAPv50

Siihen aikaan ei tarvinnut pankin antaa yhdestä lainaehtopaperista kopiota, jonka vahvisti jopa silloisen pankkitarkastusviraston johtaja Jorma Aranko ja kuluttajavirasto, sanomalla, ettei asiakas tee mitään sillä kopiolla, ei pankit tee lisäyksiä jälkikäteen, mutta kun tekivät minullekin? Samoin kymmenilletuhansille muille epäilen!

Näin syntyi helposti jälkikäteen tilanne, jolloin paperiin voi lisätä mahdottomia ehtoja ja myös sellainen, että asiakas hyväksyy kaikki heidän uudet ehtonsa? Todellisuudessa ei asiakas niitä hyväksynyt kun pankki jälkikäteen lisäsi, mutta millään ei pystynyt todistamaan, kun kuluttajavirastokin vastusti, että asiakas ei tarvitse kopiota? Minullekin lisättiin ehto, että pidän kolminkertaisen summan käyttötilillä, kuin mitä velkaa on ja pankilla on oikeus ottaa 90% maksettu asunto halttuun ja realisoida, saatu hinta menee kaikki realisointi kuluihin, loppuvelka jää maksettavaksi! Pankki siis odotti, kun olin maksanut liki kaiken ja sitten yks kaks kutsuvat pankkiin ja sanotaan, huoneisto otetaan halttuun ja teidän pitää kiireesti muuttaa pois, ette ole täyttäneet allekirjoittamiasi lainaehtoja?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti