Mäyrät pariutuu tähän aikaan
Ne on söpöjä tuhisijoita..
Harva on nähnyt luonnossa, eikä tv:ssä, tai YouTubessakaan
Ne on ihan ilman rihmankiertämää, tätä tekstiä klikkaamalla linkki löytyy!
tiistai 27. joulukuuta 2016
maanantai 19. joulukuuta 2016
Joulun tunnelmaa 1950
Joulun tunnelmaa 1950 Kiteellä
Oi sitä Joulun tunnelmaa
ja hakua joulukuusen.
kun syvässä lumessa raahustaa
luokse kauneimman joulukuusen.
Poika tehnyt pienen kelkankin,
jonka sarjakuvissa näki,
ei siinä kuusi pysynyt ollankaan
ja edessä oli iso mäki.
Lumi haaroihin asti upotti
oli hankala edetä kotiin
joulun tunnelma pojalla herkässä
äiti rakkain kotona oli.
Minä muistan äitiä lämmöllä
oli paikkakunnan köyhistä köyhin
silti parastaan yritti kotona
et ois lapsilla ruokaa ja lämmin!
Minä kiitän kaikesta Jumalaa
joka äidille voimia antoi
hän rukoili puolesta poikien
hänen rukous taivaisiin kantoi!
Mauno Myrskylästä
Lähetetty esitettäväksi Järviradioon aamuksi
Kirjoitettu 19.12.2016 "esitettiinkin klo 9,32" Ihastelivat olipa kaunis runo!
keskiviikko 14. joulukuuta 2016
Eka Joulu jota muistan kauhulla
Kirjoitettu 14.12,2016 klo 19.00
1942 tai 3 jouluaatosta tulee mieleen, oli sota-aika, ammuntaa kuului milloin mistäkin päin.
Sosialistinen neuvostoliitti alaisineen hyökkäsi rauhanomaisesti ja pommitti, pommikoneet meni matalalla, hirveä mekkala, ei äänenvaimentia kait, puut taipuivat ilman paineesta, ikkunat oli peitettu paperilla, ettei pommittajat näkisi yhden kynttilän kokoisen liekin valoa maatuvassa mörskässä, jossa elimme.
Oli jouluaatto, en tiedä ketä tuli sisään, miehiä, yksi oli karvainen, turkki kait nurinpäin päällä karvareuhka päässä, olikohan pellavaa nenän alla, möykkä oli kovaa..
Äidiltä sain paperinpalaan piilotetun S muotoisen piparin ja olin otettu sain kokonaisen piparin ja vielä mytistelty piiloon paperiin kuin lahja konsanaan, yritin säästää sitä.
Pukki alkoi haastaa riitaa ja tapella, pari kolme mistä sai otteen ja vei ryökönä sen ulos, äiti kai pani ovea ruoppiin, ettei tulleet takaisin. Mitään muuta lahjaa ei saanut kukaan.
Söin hyvin hitaasti pikkuleipää, sehän oli oikea aarre Joululahja äidiltä, isää ei ollut.
Meidänkin pottukuopasta kävi desantit tai käpykaartilaisen verottamassa vähiä perunoita, ei meillä ollut oikeastaan muuta ruokaa kuin leipää ja perunoita, joskus pelkkää läskiä, sehän olikin oikeaa juhlaruokaa, jota nykyään halveksitaan!
Jos jotain jäi ja vietiin "ruokahuoneeseen" hiiret ja rotat verotti melkoisesti, jos oli voitakin, niiden hampaiden jäljet näkyi, samoin jos oli pullapitko, se oli usein päältä syöty, me syötiin niitä, ei niitä heitetty, enempää kuin homeisiä ruokia, kaikki syötiin, ei ollut varaa nirsoilla!
Ei nykyihmiset tiedä mitään köyhyydestä! Kaikki köyhätkin on rikkaita nykyään.
Esimerkiksi: Vesi piti noutaa noin km päästä mäkien takaa, ämpäreitä oli yksi, mutta kilometrin jos kantaa ämpärillistä vettä umpihangessa se on kovaa hommaa. Kauppaan oli matkaa 10km auraamatonta tietä jalkapatikassa, sieltä Äiti haki suolaa, jauhoja, hiivaa, sokeria, joskus jopa kokonaisen sillin, valopetroolia lamppuun ja tulitikkuja.
Mörskän lämpö oli aamulla pakkasen puolella, lattialla nukuttiin, ei ollut sänkyjä?
Talveksi naapuri lupasi lahola leppiä metsästään, ei saanut viedä kirvestä metsään?
Mitään katosta ei ollut, ne oli taivasalla ja märkiä, mikä työ oli saada ne syttymään?
Välikatto oli pudota niskaan, kun pärekatto oli ihan täynnä vesi tuli huoneeseen saakka.
Äiti sai jostain lepänrunkoja joita laittoi tueksi, ettei valikatto pudonnut päällemme..
Saunassa käytiin joskus, jonkun naapurin luona 2kk välein, välillä ei ollut varaa vaihtaa vaatteita kun ei ollut! Paljon paljon muuta, jota oikea köyhyys merkitsi, siksi olen tyytyväinen, kun vesi tulee ja menee, puille liiteri johon teen klapit omasta metsästä ja sähkökin on ja tietsikka, jopa pari, sekä suht terve.. Lapsena olin sairastanut hinkuyskän, ei ollut varaa lääkäriin, minä selvisin, naapurin poika kuoli, vaikka pääsi lääkäriin.. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat sairastin, mörskässämme oli taatusti kaikki homeet ja taudinaiheuttajat, äidi lääkitsi milloin mustikoilla, milloin hotapulverilla, nyt olen kiitollinen hänelle! Nykyään on vain lorvikatarria jonkin verran..
Mauno Strandén
1942 tai 3 jouluaatosta tulee mieleen, oli sota-aika, ammuntaa kuului milloin mistäkin päin.
Sosialistinen neuvostoliitti alaisineen hyökkäsi rauhanomaisesti ja pommitti, pommikoneet meni matalalla, hirveä mekkala, ei äänenvaimentia kait, puut taipuivat ilman paineesta, ikkunat oli peitettu paperilla, ettei pommittajat näkisi yhden kynttilän kokoisen liekin valoa maatuvassa mörskässä, jossa elimme.
Oli jouluaatto, en tiedä ketä tuli sisään, miehiä, yksi oli karvainen, turkki kait nurinpäin päällä karvareuhka päässä, olikohan pellavaa nenän alla, möykkä oli kovaa..
Äidiltä sain paperinpalaan piilotetun S muotoisen piparin ja olin otettu sain kokonaisen piparin ja vielä mytistelty piiloon paperiin kuin lahja konsanaan, yritin säästää sitä.
Pukki alkoi haastaa riitaa ja tapella, pari kolme mistä sai otteen ja vei ryökönä sen ulos, äiti kai pani ovea ruoppiin, ettei tulleet takaisin. Mitään muuta lahjaa ei saanut kukaan.
Söin hyvin hitaasti pikkuleipää, sehän oli oikea aarre Joululahja äidiltä, isää ei ollut.
Meidänkin pottukuopasta kävi desantit tai käpykaartilaisen verottamassa vähiä perunoita, ei meillä ollut oikeastaan muuta ruokaa kuin leipää ja perunoita, joskus pelkkää läskiä, sehän olikin oikeaa juhlaruokaa, jota nykyään halveksitaan!
Jos jotain jäi ja vietiin "ruokahuoneeseen" hiiret ja rotat verotti melkoisesti, jos oli voitakin, niiden hampaiden jäljet näkyi, samoin jos oli pullapitko, se oli usein päältä syöty, me syötiin niitä, ei niitä heitetty, enempää kuin homeisiä ruokia, kaikki syötiin, ei ollut varaa nirsoilla!
Ei nykyihmiset tiedä mitään köyhyydestä! Kaikki köyhätkin on rikkaita nykyään.
Esimerkiksi: Vesi piti noutaa noin km päästä mäkien takaa, ämpäreitä oli yksi, mutta kilometrin jos kantaa ämpärillistä vettä umpihangessa se on kovaa hommaa. Kauppaan oli matkaa 10km auraamatonta tietä jalkapatikassa, sieltä Äiti haki suolaa, jauhoja, hiivaa, sokeria, joskus jopa kokonaisen sillin, valopetroolia lamppuun ja tulitikkuja.
Mörskän lämpö oli aamulla pakkasen puolella, lattialla nukuttiin, ei ollut sänkyjä?
Talveksi naapuri lupasi lahola leppiä metsästään, ei saanut viedä kirvestä metsään?
Mitään katosta ei ollut, ne oli taivasalla ja märkiä, mikä työ oli saada ne syttymään?
Välikatto oli pudota niskaan, kun pärekatto oli ihan täynnä vesi tuli huoneeseen saakka.
Äiti sai jostain lepänrunkoja joita laittoi tueksi, ettei valikatto pudonnut päällemme..
Saunassa käytiin joskus, jonkun naapurin luona 2kk välein, välillä ei ollut varaa vaihtaa vaatteita kun ei ollut! Paljon paljon muuta, jota oikea köyhyys merkitsi, siksi olen tyytyväinen, kun vesi tulee ja menee, puille liiteri johon teen klapit omasta metsästä ja sähkökin on ja tietsikka, jopa pari, sekä suht terve.. Lapsena olin sairastanut hinkuyskän, ei ollut varaa lääkäriin, minä selvisin, naapurin poika kuoli, vaikka pääsi lääkäriin.. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat sairastin, mörskässämme oli taatusti kaikki homeet ja taudinaiheuttajat, äidi lääkitsi milloin mustikoilla, milloin hotapulverilla, nyt olen kiitollinen hänelle! Nykyään on vain lorvikatarria jonkin verran..
Mauno Strandén
tiistai 13. joulukuuta 2016
Koe kuinka saa My Drivestä siirrettyä
Siirrettyä linkillä tänne videon?
Klikkaa yllä olevaa linkkiä
Kokeilin esittää jotain! Kansakoulussa se oli kauhun paikka laulukoe, vaikka olin pas.a jäykkänä kokeessa sain 8, tajuntakin poistui ruumiista kun hävetti ja ujostutti, no ei se mennyt muillakaan ainana putkeen!
Myöhempi taltiointi Hiljainen kitara
Olispa paikka harjoitella, niin omaksi iloksi vaaaan ;)
Tässä vielä karaoke kipale, jonka levytän, Odotin pitkän illan
perjantai 9. joulukuuta 2016
Rahaa löytyi!
1999 tapahtunut Helsingin Kulmavuoren kadulla!
Oli uutinen iltapaäivälehdessä joluk. 2016, kuinka lompakkonsa kadottanut henkilö sai lompakon takaisian sullottuna täyteen raahaa, siitä inspiratio juttuun, kiroittaa omat muistot löydöistä!
Kun itse näin myymälän ikkunasta 1999, kuinka ohiajavan auton katolta lähti lentoon rahannäköistä, sanoi kavereille, että menen keräämään rahaa tuosta kadulta, heti ivasilmissä ja puheissa menehän keräämään rahaa hölmö?
Kun keräsin satasia ja pienempää rahaa, olivat hölmönnäköisiä, onhan täällä rahaa? Oli kova työ etsiä omistajaa käsiin ja se omistaja alkoi karjua mitä helvettiä sinä haluat kun kyselin onko rahaa kateissa, olet varastanut multa?
Oli yksi työpaikan kuitti rahojen joukossa ei osoitetta, lopulta tuli ja oli vihainen mulle ja heti alkoi nimittelemään rosvoksi 500mk muka puuttui, soitan poliisille, sanoin ei ole näkynyt? Autoja kulki vähän väliä ja huomasin liki 100m päässä joku paperinpala huiskahti ilmaan, samaan aikaan meni hieno nainen piikkikoroilla lappua kohden, kiirehdin nainen nosti kokkansa pystuyyn, luuli, että häntä vonkaan ja polkaisi sen lapun päälle piikkikorolla, joka oli 500mk:n kaikkiaan kadulla oli 1500mk arvosta rahaa ja laivaliput päälle.
Sanoin annat kait löytöpalkkioksi kahvi pullarahat tuohon baariin löytöpalkkioksi, sanoi ei ole varaa antaa, eikä antanut, hyvä kun ei soittanut poliisia, kaverit sanoi ihan turhaa hait omistajaa??
1980 löysin H;gin rautatieaseman edestä parkkipaikan luota sekkivihon, oli oli ajettu yli kymmeniä kertoja otin ja katsoin onko vain kuoret, ei oli liki täysi sekkivihko!
Silloin ei kysyneet papereita vielä satasen sekistäkään?
.Aloin soitella kotoa ja se olikin hankalaa, lopulta löytyi omistaja joka oli pankki henkilö sypistä.
Johan oli äijä vihainen olet varastanut vihon tuose heti tänne, sanoin kyllä saat hakea, tulihan se ja oli vihainen, kyselin löytöpalkkiota, kun jouduin soittelemaan niin moneen paikkaan, jätkä sanoi, en maksa mitää poliisille voin soittaa, vaikka ei yhtään sekkiä puuttunut?
En käsitä on niitä sattunut muitakin löytöjä aina palauttanut!
Kop pankissa nainen antoi 1000mk liikaa, kun nostin rahaa tililtäni, annoin liian takaisin, vaikka he varasti kassa tilanteissa kaikilta jatkuvasti! Multakin rahaa 50-500mk kerralta! Se on taas toinen tarina!
Täällä vielä tarina 1950 lopulta naapurissa käydessäni!
Mietin aikaa, kun ei ollut sähköä, eikä monta muutakaan! Syksyin pistäydyttiin naapuriin tarinoimaan ja vietettiin hämärän hyssyä, yleensä öljylamppu sytytettiin, kun oli melkoisen pimeetä! Hämärässä juttu luisti, ei kännyköitä rämplätty ja kaikki oli yhtä komeita, kun vain ääni kuultiin!
Muistan naapurissani, kun minua vanhempi aikamiestalonpoika söi, ja alkoi olla niin pimeää, että muuta ei näkunyt kuin hahmo ikkunan edessa, niin lopulta syöjä tokasi, että pitäs tehhä valot jotta näkis syyvvä, niin hänen isänsä tokasi pienen tauon jälkeen, iäntä kohti vua laitat, ei vielä valoja tarvihe!
Meitä muita hiukan hymyilytti, jota kukaan ei nähnyt!
Oli uutinen iltapaäivälehdessä joluk. 2016, kuinka lompakkonsa kadottanut henkilö sai lompakon takaisian sullottuna täyteen raahaa, siitä inspiratio juttuun, kiroittaa omat muistot löydöistä!
Kun itse näin myymälän ikkunasta 1999, kuinka ohiajavan auton katolta lähti lentoon rahannäköistä, sanoi kavereille, että menen keräämään rahaa tuosta kadulta, heti ivasilmissä ja puheissa menehän keräämään rahaa hölmö?
Kun keräsin satasia ja pienempää rahaa, olivat hölmönnäköisiä, onhan täällä rahaa? Oli kova työ etsiä omistajaa käsiin ja se omistaja alkoi karjua mitä helvettiä sinä haluat kun kyselin onko rahaa kateissa, olet varastanut multa?
Oli yksi työpaikan kuitti rahojen joukossa ei osoitetta, lopulta tuli ja oli vihainen mulle ja heti alkoi nimittelemään rosvoksi 500mk muka puuttui, soitan poliisille, sanoin ei ole näkynyt? Autoja kulki vähän väliä ja huomasin liki 100m päässä joku paperinpala huiskahti ilmaan, samaan aikaan meni hieno nainen piikkikoroilla lappua kohden, kiirehdin nainen nosti kokkansa pystuyyn, luuli, että häntä vonkaan ja polkaisi sen lapun päälle piikkikorolla, joka oli 500mk:n kaikkiaan kadulla oli 1500mk arvosta rahaa ja laivaliput päälle.
Sanoin annat kait löytöpalkkioksi kahvi pullarahat tuohon baariin löytöpalkkioksi, sanoi ei ole varaa antaa, eikä antanut, hyvä kun ei soittanut poliisia, kaverit sanoi ihan turhaa hait omistajaa??
1980 löysin H;gin rautatieaseman edestä parkkipaikan luota sekkivihon, oli oli ajettu yli kymmeniä kertoja otin ja katsoin onko vain kuoret, ei oli liki täysi sekkivihko!
Silloin ei kysyneet papereita vielä satasen sekistäkään?
.Aloin soitella kotoa ja se olikin hankalaa, lopulta löytyi omistaja joka oli pankki henkilö sypistä.
Johan oli äijä vihainen olet varastanut vihon tuose heti tänne, sanoin kyllä saat hakea, tulihan se ja oli vihainen, kyselin löytöpalkkiota, kun jouduin soittelemaan niin moneen paikkaan, jätkä sanoi, en maksa mitää poliisille voin soittaa, vaikka ei yhtään sekkiä puuttunut?
En käsitä on niitä sattunut muitakin löytöjä aina palauttanut!
Kop pankissa nainen antoi 1000mk liikaa, kun nostin rahaa tililtäni, annoin liian takaisin, vaikka he varasti kassa tilanteissa kaikilta jatkuvasti! Multakin rahaa 50-500mk kerralta! Se on taas toinen tarina!
Täällä vielä tarina 1950 lopulta naapurissa käydessäni!
Mietin aikaa, kun ei ollut sähköä, eikä monta muutakaan! Syksyin pistäydyttiin naapuriin tarinoimaan ja vietettiin hämärän hyssyä, yleensä öljylamppu sytytettiin, kun oli melkoisen pimeetä! Hämärässä juttu luisti, ei kännyköitä rämplätty ja kaikki oli yhtä komeita, kun vain ääni kuultiin!
Muistan naapurissani, kun minua vanhempi aikamiestalonpoika söi, ja alkoi olla niin pimeää, että muuta ei näkunyt kuin hahmo ikkunan edessa, niin lopulta syöjä tokasi, että pitäs tehhä valot jotta näkis syyvvä, niin hänen isänsä tokasi pienen tauon jälkeen, iäntä kohti vua laitat, ei vielä valoja tarvihe!
Meitä muita hiukan hymyilytti, jota kukaan ei nähnyt!
tiistai 6. joulukuuta 2016
Kerran kesällä nuoruuden
Kerran kesällä nuoruuden Jouluk. 2016
Mä kerran kesällä nuoruuden
sun neito kohdata sain,
luojan johdatus
ihmisen kaipaus,
riemuun mun mieleni sai!
Olit kaikein kaunehin telluksen
sen kohta huomata sain
en tohtinut sinua lähestyä
olit prinssessa minusta ain.
"Silti haaveilla hetkisen sinua sain,
kun kohta lähdinkin pois,
sun silmäs ilkkuivat
naurain vilkkuivat
niistä mä huaveilla sain"!
Hymys naurusi hellästi hersyivät,
kuin keväinen aurinko,
haaveilit onnesta prinssessan
mikä mahdoton olla ei vois.
Aina ei käy niinkuin haaveillaan
siinä useinkin pettyä saa,
silloin tie voi ollakin okainen
ei riemusta tietoakkaan.
"Silti haaveilla hetkisen sinusta sain,
kohta lähdin kauaksi pois,
sun silmäsi ilkkuivat
naurain vilkkuivat
niistä mä huaveilin vain.."
Duunaus vaiheessa, voitte kokeilla meneekö sävelellä pikkusyntinen!
Musiikin nimi ei ole enteellinen, oli vain niin sopiva rytmitys ja sointuvuus
Mä kerran kesällä nuoruuden
sun neito kohdata sain,
luojan johdatus
ihmisen kaipaus,
riemuun mun mieleni sai!
Olit kaikein kaunehin telluksen
sen kohta huomata sain
en tohtinut sinua lähestyä
olit prinssessa minusta ain.
"Silti haaveilla hetkisen sinua sain,
kun kohta lähdinkin pois,
sun silmäs ilkkuivat
naurain vilkkuivat
niistä mä huaveilla sain"!
Hymys naurusi hellästi hersyivät,
kuin keväinen aurinko,
haaveilit onnesta prinssessan
mikä mahdoton olla ei vois.
Aina ei käy niinkuin haaveillaan
siinä useinkin pettyä saa,
silloin tie voi ollakin okainen
ei riemusta tietoakkaan.
"Silti haaveilla hetkisen sinusta sain,
kohta lähdin kauaksi pois,
sun silmäsi ilkkuivat
naurain vilkkuivat
niistä mä huaveilin vain.."
Duunaus vaiheessa, voitte kokeilla meneekö sävelellä pikkusyntinen!
Musiikin nimi ei ole enteellinen, oli vain niin sopiva rytmitys ja sointuvuus
keskiviikko 30. marraskuuta 2016
Tanssit sirppiliiterillä laulun sanat
Tanssit
sirppiliiterillä
Aloitettu kirjoittaa 2016
Muistan kauan kauan sitten,
kun mentiin tanssimaan,
sirppiliiterille, minnes muutenkaan.
"siellä neidot ootti, hyvää noutajaa,
joskos pääsis hiukan vaikka valssaamaan.".
Orkesterit siellä soitti,
rytmit kuumimmat
solistina siellä Gröönit tai Taipaleet
"parastaan kun koitti, tanssinpyörteissä
oli tango, valssi tai tsat sat saa,"
Tuli taasen tanssi ilta
mentiin tanssimaan
näin mä siellä neidon, iki-ihanan,
"Hän katsoi mua kauan ja hymyili
mulla silloin sekos jopa askelkin.."
Tuli uusi tanssi ilta
mentiin joraamaan
hain tanssiin neidon, sen iki-ihanan
"meillä synkkäs yhteen, tanssiaskeleet
se liitti yhteen, meidän sydämmet.."
Kun aika kului
aloin huomata
paras mitä toivoin, kun hänet sain.
"Hän neuvot parhaat, antoi elämään,
ja suhde hyvä jatkuu meillä ainiaan!"
Mauno Strandén
Tähän vielä oma esitys ruplasta
Huomenna poistan ja trimmaan keskeneräinen... sävel kuuntele merta
Muistan kauan kauan sitten,
kun mentiin tanssimaan,
sirppiliiterille, minnes muutenkaan.
"siellä neidot ootti, hyvää noutajaa,
joskos pääsis hiukan vaikka valssaamaan.".
Orkesterit siellä soitti,
rytmit kuumimmat
solistina siellä Gröönit tai Taipaleet
"parastaan kun koitti, tanssinpyörteissä
oli tango, valssi tai tsat sat saa,"
Tuli taasen tanssi ilta
mentiin tanssimaan
näin mä siellä neidon, iki-ihanan,
"Hän katsoi mua kauan ja hymyili
mulla silloin sekos jopa askelkin.."
Tuli uusi tanssi ilta
mentiin joraamaan
hain tanssiin neidon, sen iki-ihanan
"meillä synkkäs yhteen, tanssiaskeleet
se liitti yhteen, meidän sydämmet.."
Kun aika kului
aloin huomata
paras mitä toivoin, kun hänet sain.
"Hän neuvot parhaat, antoi elämään,
ja suhde hyvä jatkuu meillä ainiaan!"
Mauno Strandén
Tähän vielä oma esitys ruplasta
Huomenna poistan ja trimmaan keskeneräinen... sävel kuuntele merta
Eestin live kamerat
Eestin livekameroita ruokintapaikalta ja kalojen kudusta klikkaa tätä!
Saksanhirviä oli parikymmentä enimmillään viime talvena, samoin villisikoja, myös pikkueläimiä.
Kalat kutee ja on kiva seutata yöllä, yöllä on hirvetkin.. se on siis livelähetystä...
Tällä on komeat sarvet, kaikki muut lähti karkuun tuota, vaikka toiset oli vartaloltaan suurempia! Nyt nappasin kuvan kaloista, myöhemmin niillä on kutukamppailua!
Alakuvan sarvipäätä ihmettelen kuinka se liikkuu tiheiköissä?
Saksanhirviä oli parikymmentä enimmillään viime talvena, samoin villisikoja, myös pikkueläimiä.
Kalat kutee ja on kiva seutata yöllä, yöllä on hirvetkin.. se on siis livelähetystä...
torstai 24. marraskuuta 2016
Syksy 1996
Orimattila 19.11.1996
Syksy
Ankeutta harmautta, syksy
meille antaa,
Atlantilta pilvet suuret
vettä meille kantaa.
Sataa suurin pisaroin,
kaikki täällä kastuu,
vaikka kuinka varoen,
luonnossa nyt astuu.
Metsäretken tehdä saan,
suureen hiljaisuuteen,
luonnonkirkkoon menen vaan
ja katsoo kaukaisuuteen.
Sammaleiden kasvustot,
parhaimmat on siellä,
lajitelma loputon ja
tuoksuvatkin vielä.
Retki metsänuumeniin, se
kyllä maksaa vaivan,
syksyn väriloiston nään,
tähtiä en taivaan.
Jo timanteiksi muuttuu,
vesipisaratkin nuo,
vain yksi täältä
puuttuu, kukkaloisto tuo.
Syvemmälle metsään, on hyvä kuljeskella,
luontoa kun siellä on, helppo lueskella.
Nuotion kun tekee, luokse
ikikuusikon,
tervaskanto palaa, nyt
melkein kesä on.
Pisarat kun pudotessaan,
sammaleessa sipsuu,
hahmo harmaa nuotiolla,
yksin siellä istuu.
Katsoo liekkiin
suunnistaja, vielä synkän salon,
laittaisinko liekkeihin,
tuonkin koivuhalon.
Ps. tämä lähetty 24.11-16 Järviradioon, kyllä esittivät ja kiittivät!
Ps. tämä lähetty 24.11-16 Järviradioon, kyllä esittivät ja kiittivät!
Mauno Strandén
Pellon pohjalle itsestään syntynyt kuusikko, välikkö on entinen sarkaoja, johon laitoin salaojan, siihen ei tullut taimia runsaan heinettymisen takia aikanaan.. Nyt syksyisin mahtava sienipaikka, esimerkiksi alla olevia sieniä!
Pellon pohjalle itsestään syntynyt kuusikko, välikkö on entinen sarkaoja, johon laitoin salaojan, siihen ei tullut taimia runsaan heinettymisen takia aikanaan.. Nyt syksyisin mahtava sienipaikka, esimerkiksi alla olevia sieniä!
tiistai 22. marraskuuta 2016
Herrain pelkoa!
H:ki 7.3-98 Näin kirjoitin 18 vuotta sitten, kunnon kiveä ei ole päättjien kegissä?
Herrain pelkoa
Rodut täytyy saada sekoon,
se on in, päivänpolitiikan tekoon.
Meidän palveltava hyvin poikaa etelän,
se tekee Suomipojastakin vetelän.
Ei tottunut oo, herrain persettä nyt nuoleen,
meni oman maansa puolesta vaikka kuoleen.
Nyt herrakansaa pitää pokkuroida,
ei vapautua hevillä nyt voida.
Koptereilla pötkii pakoon johtajamme,
jos saaste jostain uhkaa tanhujamme.
Kivi kenkään päättäjille täytyy asettaa,
ettei ala meitä jälleen kusettaa
M Strandén H:ki
Herrain pelkoa
Rodut täytyy saada sekoon,
se on in, päivänpolitiikan tekoon.
Meidän palveltava hyvin poikaa etelän,
se tekee Suomipojastakin vetelän.
Ei tottunut oo, herrain persettä nyt nuoleen,
meni oman maansa puolesta vaikka kuoleen.
Nyt herrakansaa pitää pokkuroida,
ei vapautua hevillä nyt voida.
Koptereilla pötkii pakoon johtajamme,
jos saaste jostain uhkaa tanhujamme.
Kivi kenkään päättäjille täytyy asettaa,
ettei ala meitä jälleen kusettaa
M Strandén H:ki
torstai 17. marraskuuta 2016
Tämä on nähtävä "video"
Minun eräs Skype tuttu oli ollut rakentamassa ja suunnittemassa kurkunpoiminta konetta, niitä oli monta videota, nyt on jäljellä yksi. Aiemmin oli kerran kuussa aina uusi keksintö, jonka näytti ja kertoi kuinka toimii!!
Laite on tehty metsäkoneen rungolle ja poimijoita pitää olla 15 ainakin! Työ asentohan on lokoisa saa maata töissä.
Elefaattorit vie kurkut 1m3 laatikoihin, 5-6 kuutiota tulee kurkkua ja päässä nostavat täydet pois ja tyhjät tilalle. Nämä pellot on Suomessa, joka vuosi uusi lohko ja kurkkua tulee runsasti!
Klikkaatte vaan kurkun poimintaa teksitiä ylhäällä, niin siitä mulla kähtee pyörimään..
Täältä tekstin alta taas löytyy pelkästään runojani osa
Tähän alle pikkusen kevennystä kultakehyksiin! Joskus harrastin manipulointia ihan hiukan ;)
17.11.2016 otin kuvia ruusuita klo 21.00 kovia pakkasia oli pakkasjaksolla nyt satoi vettä!
Ne on kukkineet heinäkuusta lähtien, onhan ne hiukan alamaissa kun oli -15 pakkastakin muutan yön.
Ukonilmalla on mahtavaa kuulla kun paukkupyörillä ajetaan rautausella taivaankannella isoissa kivilasteissa ja kaatavan ne milloin mihinkin..
Tulevaisuuvve näkymii 3.1.1997
Helsinki 3.1.1997
Tulevaisuuvve näkymii
Jos kaikista nuorista herroja tulloo,
ei työttömistä ou missää pulloo.
Piällysmiehii lienöö meilläi liikoo,
rahhoijjaossa näkkyy oleva jo kiistoo.
Onko taivaa kirjat sekasi männy,
ei tämmöstä ollu koskaa enne.
Viisaita paikat on pulollaa,
EU työstä vua huaveillaa,
ja tulevaisuutee hohhoillaa.
Mauno Strandén
Ps. siis noin 20v sitten sottailin tuollaisia ja aika lähelle osuin...
Ps. siis noin 20v sitten sottailin tuollaisia ja aika lähelle osuin...
keskiviikko 16. marraskuuta 2016
Nousevat suhdanteet "huumoria"
Pikku-Kallen kotona käy säännöllisesti äidin rakastaja sillä
aikaa, kun isä puskee töitä. Pikku-Kalle on seuraillut tilannetta ja päättää piiloutua makuuhuoneen vaatekaappiin nähdäkseen, mitä äiti ja mies oikein puuhaavat.
Erään kerran, kun Pikku-Kalle on kaapissa tarkkailemassa
tilannetta, isä tuleekin yllättäen aikaisemmin kotiin . Rouva piilottaa rakastajansa vaatekaappiin ja sen jälkeen seuraa keskustelua kaapissa:
Pikku-Kalle: Täällä on pimeää...
Mies: Niin on.
Pikku-Kalle: Mulla on jalkapallo!
Mies: No sehän on hienoa.
Pikku-Kalle: Haluaisit sä ostaa sen?
Mies: Eii, kiitos vaan.
Pikku-Kalle: Mun isi on tuolla huoneessa!
Mies: OK, kuinka paljon?
Pikku-Kalle: 250?
Seuraavalla viikolla toistuu sama tilanne ja Pikku-Kalle sekä mies joutuvat jälleen kaappiin
Pikku-Kalle: Täällä on pimeää...
Mies: Niin on.
Pikku-Kalle: Mulla on jalkapallokengät!
Mies (muistaen edelliskerran - huokaisten): OK, kuinka paljon?
Pikku-Kalle: 500?
Muutaman päivän kuluttua isä pyytää Pikku-Kallelta: Otappas
jalkapallo ja kengät niin lähdetään vähän pelaamaan.
Pikku-Kalle: Sori, mutta ei se käy, koska myin ne pois.
Isä: Paljollako?
Pikku-Kalle: 750 eurolla...
Isä: Tuo nyt on tosi ikävästi tehty kavereitasi kohtaan! Sehän on
paljon enemmän kuin ne ovat maksaneet! Tämän takia minun täytyy
viedä sinut ripittäytymään sunnuntaina (perhe kun on katolinen).
Isä vie Pikku-Kallen sunnuntaina kirkkoon rippituoliin ja sulkee
oven.
Pikku-Kalle: Täällä on pimeää...
Pappi: Lopeta nyt jo jumalauta!!
aikaa, kun isä puskee töitä. Pikku-Kalle on seuraillut tilannetta ja päättää piiloutua makuuhuoneen vaatekaappiin nähdäkseen, mitä äiti ja mies oikein puuhaavat.
Erään kerran, kun Pikku-Kalle on kaapissa tarkkailemassa
tilannetta, isä tuleekin yllättäen aikaisemmin kotiin . Rouva piilottaa rakastajansa vaatekaappiin ja sen jälkeen seuraa keskustelua kaapissa:
Pikku-Kalle: Täällä on pimeää...
Mies: Niin on.
Pikku-Kalle: Mulla on jalkapallo!
Mies: No sehän on hienoa.
Pikku-Kalle: Haluaisit sä ostaa sen?
Mies: Eii, kiitos vaan.
Pikku-Kalle: Mun isi on tuolla huoneessa!
Mies: OK, kuinka paljon?
Pikku-Kalle: 250?
Seuraavalla viikolla toistuu sama tilanne ja Pikku-Kalle sekä mies joutuvat jälleen kaappiin
Pikku-Kalle: Täällä on pimeää...
Mies: Niin on.
Pikku-Kalle: Mulla on jalkapallokengät!
Mies (muistaen edelliskerran - huokaisten): OK, kuinka paljon?
Pikku-Kalle: 500?
Muutaman päivän kuluttua isä pyytää Pikku-Kallelta: Otappas
jalkapallo ja kengät niin lähdetään vähän pelaamaan.
Pikku-Kalle: Sori, mutta ei se käy, koska myin ne pois.
Isä: Paljollako?
Pikku-Kalle: 750 eurolla...
Isä: Tuo nyt on tosi ikävästi tehty kavereitasi kohtaan! Sehän on
paljon enemmän kuin ne ovat maksaneet! Tämän takia minun täytyy
viedä sinut ripittäytymään sunnuntaina (perhe kun on katolinen).
Isä vie Pikku-Kallen sunnuntaina kirkkoon rippituoliin ja sulkee
oven.
Pikku-Kalle: Täällä on pimeää...
Pappi: Lopeta nyt jo jumalauta!!
tiistai 15. marraskuuta 2016
Kitee muistoja 1999
Helsinki26.2.1999
22.59
Muistojen
Kitee
Kitee se kauniina
mielehen piirtyy,
Kitee
on kaunehin syntymämaa.
Kauneimmat muistot
sieluhun siirtyy,
muistoista parhaimmat kultaa on vaan.
Kauneinta kesissäs
lempeät tuulet,
tuoksuvat tuomet ja
heräävä maa.
Kun Rupposenvaaralta
kauaksi katson,
eessäin kauneinta
Kiteetä ihailla saan.
Talvella kiteet nuo
kirkkaana säihkyy,
kun kuurassa silloin
on metsät ja haat.
Mutta silloinkin
monella mielessä väikkyy,
kesä jota ei löydä,
tämän parempaa.
Minä Kiteestä
tekisin kauneimmat laulut,
kertoisin hyvistä
ystävistäin.
Äänikin nousisi yli
maailman pauhun,
jos kaikki teidät
näkisin nyt silmissäin.
Täällä kevääll
on kauneinta, lehti kun puhkee,
kukkiin tuhansiin
peittyy mannut ja maat.
Silloin vaaralta
kauniilta kauaksi katson,
muistan teidät
joiden kanssa mä muistoni jaan.
Mauno
Strandén "Laulun sanat, sävelkin tulee itsestään"
Kerro kaverille!
Kerro kaverille!
sunnuntai 13. marraskuuta 2016
Sisäkaluja myönteisesti rassaavaa musiikkia
Katson merta
Johan on nättiä ja osuvaa, siinä sukeltaa musiikin uumeniin ja jos sanoja olisi voisin esittääkin sen ;)
Oo la la laa
Ja tässä tunnelmallinen hymyilyttävä tanssikipale, nam!
Parunan kukat
Parunankukista (teksti) klikkaa hieno laulu perunankukista, kuinka laitoin sun korvasi taa.......
Minä iltamyöhään ajattelen lämmöllä kaikkia teita jotka käy kulttuuriani seuraamassa, tämän on hyvin syvältä, kansan syvien vaikenevien rivien tarinoita. Tuossakin on oma perunamaa, jolle puhun laulan ja vihellän! Palkaksi se antaa Nikola suussasulavia perunoita!
Kuka lienetkin, voisin kertoa Sinulle hyvän tarinan juuri nyt, joka on tosi!
Kiitos Sinulle kävijä!
Johan on nättiä ja osuvaa, siinä sukeltaa musiikin uumeniin ja jos sanoja olisi voisin esittääkin sen ;)
Oo la la laa
Ja tässä tunnelmallinen hymyilyttävä tanssikipale, nam!
Parunan kukat
Parunankukista (teksti) klikkaa hieno laulu perunankukista, kuinka laitoin sun korvasi taa.......
Minä iltamyöhään ajattelen lämmöllä kaikkia teita jotka käy kulttuuriani seuraamassa, tämän on hyvin syvältä, kansan syvien vaikenevien rivien tarinoita. Tuossakin on oma perunamaa, jolle puhun laulan ja vihellän! Palkaksi se antaa Nikola suussasulavia perunoita!
Kuka lienetkin, voisin kertoa Sinulle hyvän tarinan juuri nyt, joka on tosi!
Kiitos Sinulle kävijä!
lauantai 12. marraskuuta 2016
Lämmin Jouluviesti!
Helsinki 19.12.1998
Porsaan
mietteitä
Katsoo
porsas haikeena hoitajaa,
hyvän
ruuan, kun häneltä jälleen saa.
Miettiikö
hoitaja noutajaa,
joka
hengen porsaalta ottaa saa.
Kuinka
ystävä minut voi lihoiksi panna,
eihän
kukaan minulle kaunaa kanna.
Lihoiksi
laittaa ja uuniin lyö,
onko
lihani kystä, silloin kun syöt.
Onko
kukaan aatellut sikojen huolta,
elämäntehtävä,
vain nuorena kuolla.
Puolesta
kenen, kuolee porsas parka,
syöppö,
onko omatuntosi arka?
M Strandén H:ki
Asuttiin silloin silloin kerrostalokolhoosissa!
Ps Mullahan on täällä tarina aiemmin porsaasta joka halusi saunoa!
Aluksi emäntä kantoi porsaan saunaan otivat löylyä ja sitten hän pesi porsaan itsensä lisäksi.
Porsas tottui ja se tuli puoliväkisin isonakin mukaan, nousi lauteille röhkäsi, että löylyä lisää jne.. 260 tarinan joukosta se löytyy, se on mieltä liikuttavaa! Siis se ei ollut talon isäntä vaan oikea sika ;)
Ps Mullahan on täällä tarina aiemmin porsaasta joka halusi saunoa!
Aluksi emäntä kantoi porsaan saunaan otivat löylyä ja sitten hän pesi porsaan itsensä lisäksi.
Porsas tottui ja se tuli puoliväkisin isonakin mukaan, nousi lauteille röhkäsi, että löylyä lisää jne.. 260 tarinan joukosta se löytyy, se on mieltä liikuttavaa! Siis se ei ollut talon isäntä vaan oikea sika ;)
Ilon kyyneleitä
perjantai 11. marraskuuta 2016
Vakuutusten logikassa ei mitään logiikkaa!
Kävin vakuutusyhtiössä tänään 11.11.2016
Ihmettelin onko vanhemman auton ylivakuuttamista, kun vakuutusmaksu on yhtä suuri kuin uudessa autossa, siis kasko?
Oikeammin vakuutusten ptäisi laskea auton iän mukaan riskien mukaan! Nyt uuden auton omistavat saa vanhojen autojen omistajilta ylimääräistä rahaa jos heidän auto menee lunastukseen.
10v vanhasta autosta vakuutusyhtiö hyvittää vastaavassa tapauksessa muutaman hassun tonnin?
Tietokoneiden aikakautena olisi varmasti mahdollisuus laskea kasko vakuutusta iän mukaan, joihin varaosatkaan ei oli niin kalliita kuin uusien autojen, joissa on jos jonkilaista hilavitkutinta ja jotka vitkuttimet maksaa maltaita!
Vakuutusvirkailija tuumasi, että tuossahan olisi järkeä, haja-asutusalueilla pitäisi olla jonkinlainen ropponen jolla pääsee asialle vaikka apteekkiin!
Eihän vanhaa taloakaan voi vakuuttaa ylisuurista hinnoista, tai tietysti voi, mutta jos vanha talo tuhoutuu epäillään vakuutuspetosta, eikä annetakaan summaa josta on talon vakuuttanut?
Kerran soitin vakuutusyhtiöön, että kuinka voisi pienentää vakuutusmaksutaakkaa, niin siinä yhtiössä virkailija sanoi, että voit lopettaa kaskon maksaminen, me ei korvata mitään yli 10 vanhoihin autoihin? Jatkoi, että maksaahan heille saa, rahat kelpaa, mutta vastinetta ei saa..
Puolueet voisi paneutua ihan oikeisiin asioihin, nyt niitä kietoo vastustajien niskavillat,kun ne kahakoivat ja kehuvat itseään, mutta teot puuttuu.
Eräässä puolueessahan onkin kätevä tapa, yksi puhuu, muut on vain aivottomia napinpainajia, kun vielä tekevät valtakirjat, niin se yksi käy painamassa kaikkien puolue-edustajien nappulat, saavat olla kotonaan, tai kiertää mualimoo veronmaksajien piikkiin!!
Niin vakuutuksen sain tingittyä puoleenhintaan, vielä hyvän sään aikaan!
Ihmettelin onko vanhemman auton ylivakuuttamista, kun vakuutusmaksu on yhtä suuri kuin uudessa autossa, siis kasko?
Oikeammin vakuutusten ptäisi laskea auton iän mukaan riskien mukaan! Nyt uuden auton omistavat saa vanhojen autojen omistajilta ylimääräistä rahaa jos heidän auto menee lunastukseen.
10v vanhasta autosta vakuutusyhtiö hyvittää vastaavassa tapauksessa muutaman hassun tonnin?
Tietokoneiden aikakautena olisi varmasti mahdollisuus laskea kasko vakuutusta iän mukaan, joihin varaosatkaan ei oli niin kalliita kuin uusien autojen, joissa on jos jonkilaista hilavitkutinta ja jotka vitkuttimet maksaa maltaita!
Vakuutusvirkailija tuumasi, että tuossahan olisi järkeä, haja-asutusalueilla pitäisi olla jonkinlainen ropponen jolla pääsee asialle vaikka apteekkiin!
Eihän vanhaa taloakaan voi vakuuttaa ylisuurista hinnoista, tai tietysti voi, mutta jos vanha talo tuhoutuu epäillään vakuutuspetosta, eikä annetakaan summaa josta on talon vakuuttanut?
Kerran soitin vakuutusyhtiöön, että kuinka voisi pienentää vakuutusmaksutaakkaa, niin siinä yhtiössä virkailija sanoi, että voit lopettaa kaskon maksaminen, me ei korvata mitään yli 10 vanhoihin autoihin? Jatkoi, että maksaahan heille saa, rahat kelpaa, mutta vastinetta ei saa..
Puolueet voisi paneutua ihan oikeisiin asioihin, nyt niitä kietoo vastustajien niskavillat,kun ne kahakoivat ja kehuvat itseään, mutta teot puuttuu.
Eräässä puolueessahan onkin kätevä tapa, yksi puhuu, muut on vain aivottomia napinpainajia, kun vielä tekevät valtakirjat, niin se yksi käy painamassa kaikkien puolue-edustajien nappulat, saavat olla kotonaan, tai kiertää mualimoo veronmaksajien piikkiin!!
Niin vakuutuksen sain tingittyä puoleenhintaan, vielä hyvän sään aikaan!
keskiviikko 9. marraskuuta 2016
Veden kaiho
Helsinki 17.2.1997 Tämä on kokeilu, voi lukea tai kuunnella, klikkaamalla Veden kaihoa, kuulee!
Veden kaiho
Varhaisaamun tuulenvire,
Pienen aallon nostaa voi,
Sitten päivä aurinkoinen,
Kimalluksen siihen loi.
Aaltoin saapuessa rantaan,
Illan lähestyvän nään,
Kaiho silloin minut valtaa,
Aallon määränpään kun nään.
Auringon kun viimesäteet,
Kauas häipyy metsän taa,
Päättyy aallon pitkä matka,
Lahden usvaan hämärään.
Päivätuulen tyyntyessä,
Tuoksuin vallatessa maan,
Hetken muistot täyttää mielen,
Syvältä ne kumpuaa.
Ei yöllä aalto, saapunutkaan rantaan,
Kuin elämä se haihtui pois,
Katson hiljaisena rannan santaa,
Kuin ystävä, se mennyt ois…
Mauno Strandén
Veden kaiho
Varhaisaamun tuulenvire,
Pienen aallon nostaa voi,
Sitten päivä aurinkoinen,
Kimalluksen siihen loi.
Aaltoin saapuessa rantaan,
Illan lähestyvän nään,
Kaiho silloin minut valtaa,
Aallon määränpään kun nään.
Auringon kun viimesäteet,
Kauas häipyy metsän taa,
Päättyy aallon pitkä matka,
Lahden usvaan hämärään.
Päivätuulen tyyntyessä,
Tuoksuin vallatessa maan,
Hetken muistot täyttää mielen,
Syvältä ne kumpuaa.
Ei yöllä aalto, saapunutkaan rantaan,
Kuin elämä se haihtui pois,
Katson hiljaisena rannan santaa,
Kuin ystävä, se mennyt ois…
Mauno Strandén
tiistai 8. marraskuuta 2016
Bilin pilin seikkailut!
Orimattila25.10.1998
Bilin pili
Biliä vartioitsee, tuo pieni punapää,
isäntänsä eessä kulkee, ei koskaan kylmäks jää.
Naisten ihailuja vastaan ottaa, nuppi tutisten,
en vaatteitanne minä sottaa, rajan tietäen.
Hän tehtävän on saanut, kyntää kukkovaot nuo,
ei pahakseen voi ottaa, jos joku hyväilyt vain suo.
Urheasti jaksaa kyntää, kaikki kosteikot,
isäntä sen taas saa maksaa, on isot otsikot.
Huulilla on monen naisen, pieni pili tuo,
hän tarkkaan vartioitsee, ei päästä isäntänsä luo.
Jäykkänä kuin kanki, jos joku suuta suikkaa vain,
varoo ettei kyynel, pääse ryntäille ruikkaamaan.
Valloitustaan jatkaa, kyntäin kaikki kosteikot,
häiritsevät työtä, vain isot otsikot.
Tää työ on kaksijakoinen, niin jännityksen makuinen.
Maailmaa kun johtaa yläpää,
mutt mitä tekee, pili punapää.
Mauno Strandén
Ps. Nyt on 8.10.2016 ja vaalit Amerikassa, runon kirjoituksen aikoihin 1998 oli vastaavaa, siksi hiukan kevennystä runoihin! On tämä ollut tuolla aiemmin, mutta harva kahlaa sinne ;)
Pikku kokemus, jossa olisi voinut mennä kaikkien henki!
Tänään oli iltalehdessä uutinen, kun joku oli löytänyt kranaatin ullakolta ja siinä kehuttiin poliisia kuinka vain he osa käsitellä vaarallisia esineitä, siksi laitoin oman kokemukseni, taitavista poliiseista!
Räjähdelöytö mökiltä
Räjähdelöytö mökiltä
Poliisit ne on varmoja räjähteiden käsittelijöitä?
Noin 30v sitten löysin mökin vintiltä matkalaukun ahtaasta raosta, kun vedin sitä kynnyksen yli kuului kolinaa ja kilinää, kun avasin laukun siellä oli 20-30 pötkyä tynämiittiä ja joitakin satoja nalleja, osa irrallaan.
Soitin poliiseille, ensin vähän, että mitä tänne soittelet, lopulta sanoivat noutavansa. Kun tulivat sanoivat menkää navetan taakse piiloon jos räjähtää? Siellä oltiin kunnes poliisit oli tulossa ulos, toisella oli tynämiitit toisella nallit, ja kun tultiin lähelle nallipoliisilta putosi nallit betonirappusille, siinä oltaisiin menty kaikki jos olisi räjähtänyt. Sitten ne heitti tynamiitit ja nallit Saabin takakonttiin, sanoin, että voiko vanhoja nalleja ja tynämiittejä kuljettaa samassa takakontissa, toinen poliisi katsoi toista, kumpi kävelee, eihän niitä saisi ja vielä pitkin lattiiaa pyöri nallit? Naureskelivat ja lähtivät, että kolina kuului takakontista?
Tuli mieleen, että olikohan ne kännissä?
Nyt en varmaan ilmoittaisi, oli ne poliisit niin vaarallisia räjähteiden käsittelijöitä?
M S
M S
sunnuntai 6. marraskuuta 2016
Koppava kyläpäällikkö
2.11.2016 Myrskylä
Koppava kyläpäällikkö
Kyläpäällikköä kun eilen morjestin,
keikaripa on, sen tietää itsekin.
Mitä, mitä asiaa, kysyy silmin viiruisin
pitkin nenän varttaan katsoo
kuntalaista, silmiänsä luimisti.
Mitä helvettiä tuokin, joku mikä,
minusta, fiksusta ny nyt haluaa?
Ärtyneenä kysyy mitä haluat,
ei kuule vastausta, kun mutisee.
Huolesi on luokkaa promillen
ei mua kiinnosta, asiasi tippaakaan
jos kyse olis miljoonista olisin "tikkana"!
Isot linjat osaan kyllä hoitaa,
jos niitä joku keksis, itse en vaan ollenkaan.
En mä noin sanonut en en, enkä vieläkään
kärryiltä putosin, ihan kokonaan,
mut ethän kärryihini ole noussutkaan,
kuinka niistä putoaa, jos ei niitä ollutkaan?
Silmät sirrillään ja nenä vaateris,
tiedä, onko kärryillä koskaan ollutkaan,
hermona vain katsoo, kuin halpaa makkaraa!
Onko herran kekkulat, kuin liito-oravat
Enemmän ne maksaa, turhat molemmat.
Liito-orava ei koskaa vastaan tanita
kekkulat taas vaan pamlaa, pankin neitoja.
Ei vetävyyttä kunta saa koskaan, tuolla menolla,
sain selvyyden asiaan, vain pikku jutulla,
päällikön jos tuntee, pysyy kunnast kaukana!
Osa tontista kosteaa, saatiin karpaloita 80 litraa, säilyvät hyvin pakkasessa!
Kukat kun suurentaa ne näyttää sitten komeilta, on juuri avautuneet nupunpallerosta!
Koppava kyläpäällikkö
Kyläpäällikköä kun eilen morjestin,
keikaripa on, sen tietää itsekin.
Mitä, mitä asiaa, kysyy silmin viiruisin
pitkin nenän varttaan katsoo
kuntalaista, silmiänsä luimisti.
Mitä helvettiä tuokin, joku mikä,
minusta, fiksusta ny nyt haluaa?
Ärtyneenä kysyy mitä haluat,
ei kuule vastausta, kun mutisee.
Huolesi on luokkaa promillen
ei mua kiinnosta, asiasi tippaakaan
jos kyse olis miljoonista olisin "tikkana"!
Isot linjat osaan kyllä hoitaa,
jos niitä joku keksis, itse en vaan ollenkaan.
En mä noin sanonut en en, enkä vieläkään
kärryiltä putosin, ihan kokonaan,
mut ethän kärryihini ole noussutkaan,
kuinka niistä putoaa, jos ei niitä ollutkaan?
Silmät sirrillään ja nenä vaateris,
tiedä, onko kärryillä koskaan ollutkaan,
hermona vain katsoo, kuin halpaa makkaraa!
Onko herran kekkulat, kuin liito-oravat
Enemmän ne maksaa, turhat molemmat.
Liito-orava ei koskaa vastaan tanita
kekkulat taas vaan pamlaa, pankin neitoja.
Ei vetävyyttä kunta saa koskaan, tuolla menolla,
sain selvyyden asiaan, vain pikku jutulla,
päällikön jos tuntee, pysyy kunnast kaukana!
Vielä B vaiheessa tsekkaan sujuvuutta ;)
Viikonpäästä tanssitaan hirvipeijaisissa puut punertuu jne... https://www.youtube.com/watch?v=QQVOHU_SSlg
Tässä ne on punertunut, se kesä kului aivan liian nopeaan, vieläkin mä muistan sen!
maanantai 31. lokakuuta 2016
Terveydenhuollossa tärkeintä rahastus!
On kokemusta!
Muilla sektoreilla ei tarvitse maksaa jos urakka ei onnistu!
Kuningaskuluttaja 20.10.2016
Tuosta klikkaamalla tulee omakohtainen video!
Kummallista, kun vääriä lääkkeitä myynyt apteekki pannaan kiinni, mutta vääriä diaknooseja tai lisävälineitä tehneet lääkärit vain jatkaa sekoiluaan!
maanantai 24. lokakuuta 2016
Mummom pelargonia
Myrskylä 24.10.2016
Kukkii mummon ikkunalla
Noin 40v sitten kukat mökin ikkunalla kuivui viikossa-kahdessa kun ei käyty, kauempana pesuvadissa ne kuoli kun ei saaneet aurinkoa, suunnittelin tuollaisen alustan, kun siihen laittoi parisenttiä vettä, ne ei kuivuneet kahteen eikä kolmeen viikkoon varhaiskeväällä, kesällä, eikä syksyllä, siis huom, ne sai valoa eikä hukkuneet liikaan veteen!
Orthex taisi olla ruukkujen, niiden alatakastelevien tekijänä, soitin sinne, olivat kiinnostuneita, pyysivät piirustuksen, tämähän oli paljon parempi kuin heidän altakastelevat, tästä näki vesimäärän, eikä tullut liikaa vettä, eikä lomille tarvinnut kukkienkastelijaakaan. Muovista saisi hienon!
Tehtaan edustaja lupasi rojaltit ja rouvingit kun he alkaa markkinoida, itse en pyytänyt mitään..
Tehdas lähetti kymmenkunta altakastelevaa, kaikkia koja yhden kaks kpl kutakin, ei käytetty, ne oli huonoja!
Kuvassa olevia alustoja ei tullut kauppoihin ajattelin, että ne unohti! Kun 10v oli kulunut poikani näki olikohan Honkongissa(kehä 3 varrella) alustoja, oli kysynyt kaveriltaan arvaatko kuka on suunnitellut, no eihän se arvannut poikani sanoi faija ne suunnitteli, ja sai ruukkuja palkaksi!
No miksi 10 v hiljaisuus, mulle joku kertoi, että 10v jälkeen ei tarvitse maksaa rojaltteja eikä rouvinkeja! Että sellaista se on, minä en olisi vaatinut mitään, mutta itse tyrkyttivät?
No sitten maailma muuttui eikä noitanaan tarvitse kuin mökeillä ja ne toimii erinomaisesti!
Monet hyvät keksinnöt jää myymättä käyttöön, monet keksijät on havainneet, tehdäs jonka piti ostaa, purki hänen keksintönsä ja tekivät hiukan erilaisen ja keksijä jäi nuolemaan näppejään..
Mauno Strandén
Orvokki lehdokki vuokko ja moni muu!! Tämä on lehdokki, on tosi hienon näköisiä, kun niitä on paljon! Yöllä niissä on hurmaava tuoksu, ne houkutta kai yökiitäjiä käymään kylässä!
tiistai 18. lokakuuta 2016
Tarina nuoruudesta Kiteellä
Olipa kerran Kiteellä!
Olipa kerran… Näinhän
ne sadut alkoivat, mutta nämä kertomukset ovat totta, tai ainakin
sitä on sitteeks.
Ensimäiset
muistikuvani on maailmasta mörskä, jossa kortierattii. Kaikki alle
puolimetriset esineet jotka tipahti lattialle, katosivat
lopullisesti. Lattiassa oli nimittäin sen verran rotan reikiä ja
rakosia, ettei roskia luudalla lakaistessa paljon rikkalapioon
päässyt kertymään. Vesisateella ei aina ollut kuivaa edes pöydän
alla. Sänkyihinkin kerättiin kaikenmaailman kipot, ettei vähäiset
postelit kastuisi.
Talvella yksinkertaiset
ikkunat jäätyi paksulti, ainoastaan pokan ja lasin välistä
tulevat ilmavirrat tekivät jäähän pieniä rakoja. Aamuisin oli
käyttövesi jäätynyt pöydällä ämpärissä. Veden Äiti
kantamaan 0,5-1km päästä hankien takaa. Lämmityspuut olivat
lahoja leppiä ja männyn puolituoreita oksia. Puille ei ollut mitään
suojaa, vaan ne oli liki 100m päässä metsän reunassa. Kaikki
puita polttaneet ymmärtänevät, millaista oli sytyttää jäisiä,
märkiä ja puolituoreita puita, kun sytykkeitäkään ei ollut.
Silti joka aamu Äitini sai tulen syttymään, vaikka tikkujakin piti
säästää, eikä paperia ollut, kun lehtiäkään ei tullut.
Ruuan suhteen ei
passannut nirsoilla. Jos jotain riitti vietäväks aina
ruokahuoneeseen saakka, hiiret ym tulivat osille ja meidän syödessä
vaan todettiin, että tuostakin on hiiret syöneet. Silti vesi tulee
vielä kielelle, kun muistelee Äidin paistamia karjalan piirakoita
ja lanttu ja peruna kukkoja. Kaikki mikä oli syötäväks
tarkoitettu syötiin. Mitään vihannekseen viittaavaa ei
nykymittapuun mukaan ollut ja siksi keväällä syötiinkin pentujen
kesken suolaheinät, linnunleivät, ruusunkukkien terälehdet, Ym
sellaiset. Vesi tuli aivan kielelle, kun näki jonkun pihamaassa
raparperejä ja kun niitä joku hyvä ihminen antoi, niin ensimmäiset
syötiin kuorineen raakana ja namia oli. Myöhemmin huomasin kuinka
jotkut söivät keväällä puiden oksia ja jotkut jopa hiekkaa.
Melasen kaksospojat söi keväällä männyn latvoja, ihan kymmeniä
per nokka. Kerran satuin menemään Ruppovaarassa "Vättiseen" ja
siellä oli lapsia, niin isäntä oli tuonut
paskakärryillä(paukkurattaat kipillä) uutta hiekkaa
hiekkalaatikolle, että penskat saa syödä puhdasta hiekkaa, heti
alkoivat sitä syödä! Mulle ei maistunut!
Sitten Äitini vei minut sinne, että oppisin ihmisten tavoille, kun lähin jossa oli penskoja paljon oli vähemmän hyviä tapoja!
Olin vain yhden päivän, kun veli kulki ohitse ja se koko ajan vatkutti "Vättisen" vävy "Vättisen" vävy, minua otti se vatkutus niin päähän jatkui vuosikaupalla(se oli Sulo nimeltään se veli), etten mennyt parempaan seuraan, he oli ihan kivoja kavereita, en ole heillekään koskaan kertonut niin nolo juttu oli mielestäni! Olisi kiva kertoa Mair.lle! Kertokaa tämä juttu hänelle ;)
Sitten Äitini vei minut sinne, että oppisin ihmisten tavoille, kun lähin jossa oli penskoja paljon oli vähemmän hyviä tapoja!
Olin vain yhden päivän, kun veli kulki ohitse ja se koko ajan vatkutti "Vättisen" vävy "Vättisen" vävy, minua otti se vatkutus niin päähän jatkui vuosikaupalla(se oli Sulo nimeltään se veli), etten mennyt parempaan seuraan, he oli ihan kivoja kavereita, en ole heillekään koskaan kertonut niin nolo juttu oli mielestäni! Olisi kiva kertoa Mair.lle! Kertokaa tämä juttu hänelle ;)
Silti aina kevään
ensimäisen mansikan toin aina Äidilleni, jota hän myöhemmin
ihmettelikin, kun mansikka oli tiepuolesta poimittu, silti se oli
aarre.
Ensimmäisistä
muistikuvista tulee mieleen Neukkujen pommikone, joka lensi
matalalla. Puiden latvat taipui ja mekkala oli kova, ei liene ollut
äänenvaimentimia ”naapurin” koneissa. Itään sillä oli matka.
Pimennyksenkin muistan,
kun vanhoilla lehdillä vuorattiin ikkunat talvella, ettei vihollinen
olisi nähnyt meidän rötisköä. Rötiskö tuntui silti minusta
kodilta, vaikka ei sitä koskaan kodiksi sanottu. Parempi silti sekin
kuin ei mitään ja olla puun juurella.
Vanhin veli Arvo, tuli
käymään lomalla sodasta ja sillä oli pistooli, jonka se laittoi
”karmin” päälle. Istuttiin puukasan vierellä ulkona
aamuauringossa ja oltiin hiljaa. No kertoi hän kerran sen, kun löysi
hyvän venäläisen kivärin jossa oli ruosteessa, hän näki metson
puun latvassa ja ajatteli pudottaa sen, että kyllä ne ruosteet
lähtee, mutta olikin lähellä ettei henki lähtenyt, kun potkaisi
hänet selälleen(olisi voinut pyssy räjähtää), oli ollut
ruosteet pois piipustakin, mutta metso seisoi edelleen puun latvassa!
Ei voinut kysyä mitään, kun varmaan luuli, etten minä ymmärrä
mitään. Äidille oli tuotu hänestä kuolinsanoma, mutta siinä hän
oli elävänä, mutta haavoittuneena.
Naapuri Virtasesta ökytalosta meni poika rintamalla, niin hänen äiti oli hokenut äidilleni, olishan noita joutavampiakin ollut lähtemään eikä ison talon poika!
Naapuri Virtasesta ökytalosta meni poika rintamalla, niin hänen äiti oli hokenut äidilleni, olishan noita joutavampiakin ollut lähtemään eikä ison talon poika!
Makeinta mitä sen
ikäisen vartalo voi aistia, oli keväisin tapaus, kun sai riisua
kengät ja kävellä paljasti jaloin kulonurmella, jalkapohjista se
tuntui tosi namilta. Jostakin syystä jalkapohjien tuntoaisti oli
tosi tarkka ja aistiva. On vaikea kuvata sitä nautintoa, ei sitä
tuntoa nyky jaloissa liene ollenkaan. Nykyään tuskin on sellaista kuloheinää poluilla ja maat voi olla naulaisia, tai lasinsiruja täynnä!
Eniten varoiteltuja oli
heikot jäät ja variksen varpaat. Jos haavereita sattui, niin
kommentti oli, ellei haaveri ollut suuri: Pakkokos sinne oli
ajaantua?
Puihin kiipeämisestä ei ollut varoitettu, kun mentiin riukumetsässä puun latvaan ja kun se alkoi taipumaan, tultiin kuin laskuvarjolla alas jalat suorana roikkuen kun puu taipui liki maahan.
Nuutisen Enska(Einari) kiipesi jäykempään puuhun, se ei meinannut taipua, se tempoi latvaa ja se katkesi, poika putosi ainakin 5m korkeudesta selälleen maahan, olikohan vielä kivi selän alla, ilme oli kauhistunut, ei saanut henkeä menetti tajuntansa, luultiin, että siihen kuoli, yks kaks korahti ja alkoi itkuhuutamaan ja pikkuhiljaa se siitä tokeni!
Siihen loppui laskuvarjolaskut!
Puihin kiipeämisestä ei ollut varoitettu, kun mentiin riukumetsässä puun latvaan ja kun se alkoi taipumaan, tultiin kuin laskuvarjolla alas jalat suorana roikkuen kun puu taipui liki maahan.
Nuutisen Enska(Einari) kiipesi jäykempään puuhun, se ei meinannut taipua, se tempoi latvaa ja se katkesi, poika putosi ainakin 5m korkeudesta selälleen maahan, olikohan vielä kivi selän alla, ilme oli kauhistunut, ei saanut henkeä menetti tajuntansa, luultiin, että siihen kuoli, yks kaks korahti ja alkoi itkuhuutamaan ja pikkuhiljaa se siitä tokeni!
Siihen loppui laskuvarjolaskut!
Mauno
tiistai 4. lokakuuta 2016
Tänäänkin tapahtui positiivinen ihme!
Joskus positiivistä, joskus ei!
Tiedättehän tunteen, kun ei tiedä kuinka olisi, sisällä ilon tunne kuplii ja tuntuu, että pitäisi kertoa jollekin, se pursuaa yli... No läheinen rauhoitteli anna muhia hiukan ja kerrot myöhemmin!
Muistui vain toinen tarina markka-ajalta 1990 luvulta, jonka kerroin ylläolevan jutun henkilölle.
Piti korjata hampaan juurta, johon olin saanut kovan iskun kymmeniä vuosia sitten pudottuani intissä.
Soittelin monille hammaslääkäreille ja näytin, ottivat rahaa ja pudistivat päätään, kunnes joku ehdotti yli 90v professoria, joka oli ikänsä kouluttanut hammaslääkäreitä, hän lupautui ja ihmetteli eikö ne oppineet mitään häneltä, pitääkö minun vielä tässä iässä?
Menin Eiraan hänen antamaan osoitteeseen, siellä oli vastaanottohuone lakanoiden peittämä, lakanat pois ja avustajaksi tuli liki 90v vanha hänen vaimonsa.
Kysyin mitä maksaa, kun useimpien tuntitaksat oli 2500mk tunti eikä takuuta, osaako he edes? Tämä proffa sanoi 125mk, sen piti mennä kerta käynnillä, mutta eihän se mennyt piti käydä 4 kertaa.
Siitä päästiin hommiin, hän meni kallon läpi kurkkaamaan mitä siellä on. Koneet oli kuin timpurilla ja kohta tuntui, että tulee yrjö tai menee taju, sain soperrettua tämän, jolloin hän sanoi vaimolleen, hae lasi konjakkia, aikaa meni ja lopulta vaimo tuli, sanoi en löytänyt konjakkia on vain wiskiä iso juomalasi täynnä? Proffa sanoi heitä hetulaan, otin puolilasillista, kun oli keinuttava olo vaikka tulisi pois samantien, proffa sanoi minähän sanoin kaikki!
Sanoin kun tääkin tekee joskus yrjöolon, johon hän, ei täällä niin paljon tarjota?
Kohta tuntui velat saatavilta sanoin jatka vaan..
Pikkuongelma oli, että olin autolla, johon tuumasi anna minun osoite jos poliisi pysäyttää, ei asiakas tiennyt mitä hoitoaine oli!
Kysyin saako tästä kelakorvausta, hän sanoi ei..
Siinä sitten tutustuttiin ja meillä juttu luisti hienosti, kun tuli maksun aika, kysyin mitä maksaa, hän sanoi 125mk, kok juttu, niinhän minä lupasin kun tehtiin arvio, vaikka käyntejä enemmän, se oli minun vika! Olin jo melkoisen otettu, kun ei ollut viittätuhatta tai kymmentätuhatta mk. Sitten hän sanoi, että puhuit kelasta, ajattelin laittaa sairauden hoidon ikivanhalla munkkilatinalla, sitä ei kelassa osaa kukaan, saat jotain takasin..
Menin kelaan, myöhemmin tulleet meni ohi, istuin toista tuntia lopuksi tulivat pyytämään neuvotteluun, että mitä sulle tehtiin, tää on niin vanhaa munkkilatinaa, ettei me osata sitä? Sanoin, enhän minä tiedä, minä olin kohde ja lääkitys oli vahvaa!! Sanoivat no täytyy maksaa, tuumasin ihan lonkalta kassalla, että laskin, että tulee enemmän, sanoi kassa me osataan laskea?
Seuraavana päivänä soi puhelin, Kelasta päivää, me palaveerattiin sitä laskelmaasi liian vähästä korvauksesta ja olit oikeassa, me annettiin kolmesta käynnistä ja olisi pitänyt maksaa 4 käynnistä, rahat tuli kävin hakemassa? Sitä ihmettelin kuinka ne sai työpaikkani puh. numeron tietoonsa?
Tänään 2016 syyskuu oli myös vastaavan tyyppinen, vielä hauskempi, mutta siitä myöhemmin!
No kerron nyt, erikoishammasteknikko mestari sanoi, että seuraavan päivän homma maksaa 250€ en sanout mitään, hän katseli jaloista päähän ja sanoi, sanotaan 200€? Menin seuraavana päivänä,
Hän operoi oikein taitavasti muutamassa tunnissa, julkisella olisi ollut 2kuukauden homma ja ainakin 500€! Mestari sanoi mulle, ei se maksa sulle mitään? Ei me olle tuttuja eikä sukulaisia?
Kyllä mielessä kupli, se oli sellaista onnenkuplintaa, teki mieli keroa jollekin, oli hieno tunne!
Vähän kuin rakastuminen, ei tässä ollut siitä kyse, varmaan armahti, kun julkinen puoli oli ryöstänyt minut!!
M Strandén
Tässä pieni koe!
Siksi koe, en ollut ennen pystynyt siirtämään google drivestä koelaua tänne..
Tiedättehän tunteen, kun ei tiedä kuinka olisi, sisällä ilon tunne kuplii ja tuntuu, että pitäisi kertoa jollekin, se pursuaa yli... No läheinen rauhoitteli anna muhia hiukan ja kerrot myöhemmin!
Muistui vain toinen tarina markka-ajalta 1990 luvulta, jonka kerroin ylläolevan jutun henkilölle.
Piti korjata hampaan juurta, johon olin saanut kovan iskun kymmeniä vuosia sitten pudottuani intissä.
Soittelin monille hammaslääkäreille ja näytin, ottivat rahaa ja pudistivat päätään, kunnes joku ehdotti yli 90v professoria, joka oli ikänsä kouluttanut hammaslääkäreitä, hän lupautui ja ihmetteli eikö ne oppineet mitään häneltä, pitääkö minun vielä tässä iässä?
Menin Eiraan hänen antamaan osoitteeseen, siellä oli vastaanottohuone lakanoiden peittämä, lakanat pois ja avustajaksi tuli liki 90v vanha hänen vaimonsa.
Kysyin mitä maksaa, kun useimpien tuntitaksat oli 2500mk tunti eikä takuuta, osaako he edes? Tämä proffa sanoi 125mk, sen piti mennä kerta käynnillä, mutta eihän se mennyt piti käydä 4 kertaa.
Siitä päästiin hommiin, hän meni kallon läpi kurkkaamaan mitä siellä on. Koneet oli kuin timpurilla ja kohta tuntui, että tulee yrjö tai menee taju, sain soperrettua tämän, jolloin hän sanoi vaimolleen, hae lasi konjakkia, aikaa meni ja lopulta vaimo tuli, sanoi en löytänyt konjakkia on vain wiskiä iso juomalasi täynnä? Proffa sanoi heitä hetulaan, otin puolilasillista, kun oli keinuttava olo vaikka tulisi pois samantien, proffa sanoi minähän sanoin kaikki!
Sanoin kun tääkin tekee joskus yrjöolon, johon hän, ei täällä niin paljon tarjota?
Kohta tuntui velat saatavilta sanoin jatka vaan..
Pikkuongelma oli, että olin autolla, johon tuumasi anna minun osoite jos poliisi pysäyttää, ei asiakas tiennyt mitä hoitoaine oli!
Kysyin saako tästä kelakorvausta, hän sanoi ei..
Siinä sitten tutustuttiin ja meillä juttu luisti hienosti, kun tuli maksun aika, kysyin mitä maksaa, hän sanoi 125mk, kok juttu, niinhän minä lupasin kun tehtiin arvio, vaikka käyntejä enemmän, se oli minun vika! Olin jo melkoisen otettu, kun ei ollut viittätuhatta tai kymmentätuhatta mk. Sitten hän sanoi, että puhuit kelasta, ajattelin laittaa sairauden hoidon ikivanhalla munkkilatinalla, sitä ei kelassa osaa kukaan, saat jotain takasin..
Menin kelaan, myöhemmin tulleet meni ohi, istuin toista tuntia lopuksi tulivat pyytämään neuvotteluun, että mitä sulle tehtiin, tää on niin vanhaa munkkilatinaa, ettei me osata sitä? Sanoin, enhän minä tiedä, minä olin kohde ja lääkitys oli vahvaa!! Sanoivat no täytyy maksaa, tuumasin ihan lonkalta kassalla, että laskin, että tulee enemmän, sanoi kassa me osataan laskea?
Seuraavana päivänä soi puhelin, Kelasta päivää, me palaveerattiin sitä laskelmaasi liian vähästä korvauksesta ja olit oikeassa, me annettiin kolmesta käynnistä ja olisi pitänyt maksaa 4 käynnistä, rahat tuli kävin hakemassa? Sitä ihmettelin kuinka ne sai työpaikkani puh. numeron tietoonsa?
Tänään 2016 syyskuu oli myös vastaavan tyyppinen, vielä hauskempi, mutta siitä myöhemmin!
No kerron nyt, erikoishammasteknikko mestari sanoi, että seuraavan päivän homma maksaa 250€ en sanout mitään, hän katseli jaloista päähän ja sanoi, sanotaan 200€? Menin seuraavana päivänä,
Hän operoi oikein taitavasti muutamassa tunnissa, julkisella olisi ollut 2kuukauden homma ja ainakin 500€! Mestari sanoi mulle, ei se maksa sulle mitään? Ei me olle tuttuja eikä sukulaisia?
Kyllä mielessä kupli, se oli sellaista onnenkuplintaa, teki mieli keroa jollekin, oli hieno tunne!
Vähän kuin rakastuminen, ei tässä ollut siitä kyse, varmaan armahti, kun julkinen puoli oli ryöstänyt minut!!
M Strandén
Tässä pieni koe!
Siksi koe, en ollut ennen pystynyt siirtämään google drivestä koelaua tänne..
perjantai 23. syyskuuta 2016
Vuoden 2000 saunan käyttöön otto
On se kiva ottaa löylyt ja pulahtaa järveen, vielä vanhoilla päivillä.
Monet on rypeneet ikänsä jävissä, harvalle riittää kotimaan vedet, vaan pitää mennä maailman ääriin?
Monilla taitaa ollakin mielessä se mitä lasissa on, sitten taas kitkutellaan kotimaassa, että voi näytellä rikasta köyhien kaukomaiden ihmisten edessä?
Piirustuksia ei ollut edes tupakkiaskin kannessa, mutta hyvin onnistui!
Parhaat löylyt saa, vertailukohtana likemmä 40 saunaa joissa olen elämäni aikana saunonut.
Tuoja ajoi rajoittamattomalla kuorma-autolla jopa yli 100km tunnissa, eikä mitään irronnut?
On siis myrskyn kestävä ;)
Siinä on kiva fiilis, kun omin nokkinsa saa aikaan sellaisen ja ne löylyt!! Kun normaalisaunasta katoaa löyly ja lämmöntunne palaa sille tasolle millä se oli ennen löylynlyöntiä, tässä ei tee niin,
vaan vain hiukan notkahtaa ja se lämmöntunne löyly se kuumenee se hyväilee lattiaa myöten!!
Klo 18 kieppeissä saunoessa paistaa aurinko lauteille etuhuoneen ja lasisen saunanoven läpi!
Se on nami pienen pieni yksityiskohta!
Sauna on irtainta, koska vaan voi pistää lavalle!
Tässä linkki, kun klikkaatte
Kiitos kun kurkkasitte!
Ylen tv toimittajia on tulossa käymään
Hastattelemaan asiaohjelmaan televisioon, saas nähdä kuinka äijän käy?
Käykö niin kuin ennen Vottoselle Oulussa?
Kuinkas sille kävi?
No ei kuinkaan!
Hyvin homma sujui tultaneen nähtäväksi televisiossa aikanaan!
Oikeudenmukaisutta terveydenhuoltoon perään..
Perästä kuuluu sanoi torventekijä!
Yllä olevaa tekstiä klikkaamalla näkee jutun, joka oli vesitetty likimain leikkaajien taholta?
Tärkeintä oli, että saako julkisen terveydenhuollon tunarit tehdä sutta viedä rahat ja on mentävä yksityiselle, jonne meno oli lain mukaan kiellettyä?
Julkinen puoli vatuloin kolmatta kuukautta ja tuli susi, yksityinen hoiti muutamassa tunnissa ja sopi justiinsa! Julkinen puoli oli mielestäni osaamaton roisto! Jukinen oli yli puoletkalliimpi ja susi?
Käykö niin kuin ennen Vottoselle Oulussa?
Kuinkas sille kävi?
No ei kuinkaan!
Hyvin homma sujui tultaneen nähtäväksi televisiossa aikanaan!
Oikeudenmukaisutta terveydenhuoltoon perään..
Perästä kuuluu sanoi torventekijä!
Yllä olevaa tekstiä klikkaamalla näkee jutun, joka oli vesitetty likimain leikkaajien taholta?
Tärkeintä oli, että saako julkisen terveydenhuollon tunarit tehdä sutta viedä rahat ja on mentävä yksityiselle, jonne meno oli lain mukaan kiellettyä?
Julkinen puoli vatuloin kolmatta kuukautta ja tuli susi, yksityinen hoiti muutamassa tunnissa ja sopi justiinsa! Julkinen puoli oli mielestäni osaamaton roisto! Jukinen oli yli puoletkalliimpi ja susi?
torstai 22. syyskuuta 2016
Kaikkea ihanaa!
Tryffeliasiantuntijat olisi halunneet sen, mutta en viitsinyt lähetellä, olisivat tietysti rehvastelleet löytäneensä sen? Maksavat kuulemma 1500€ kg
perjantai 16. syyskuuta 2016
Pilvilinnan prinsessa
Myrskylä 16.9.2016
Pilvilinnan prinsessa
Kuinka onnea nuorena etsittiin
mieli avoinna silloin niin.
Mistä kummasta sellaisen löytää
ei kai sekin rahasta kiinni lie!
Silloin kaikki ol kiinni rahasta,
ei kaveri köyhä olla voi.
Autojakin täytyy olla monta
kaiken kukkuraksi, kartano tietennii!
Katsoin ympärilleni turhaan
ei aroille tilaa jää..
Siellä rahamiehet vain huiskaa
on itsetuntokin kohdallaan!
Jos joskus tapaan jonkun,
johon syömmeni ihastuu.
Hälle rakennan pilvilinnan,
jossa on kultaiset kaidepuut!
Hänet ohjaan kauneimpaan osaan
joka linnan huipulla on,
jossa timantit kilpaa välkkyy,
kuin silmies aurinko!
Tietenkin aavistan riskin
joka onnessa aina on,
jos hän mieltynyt makuun wiskin
pilvilinna voi haihtua pois..
Taitaa parasta sittenkin olla,
sinut itsensä kanssa vaan.
Ei kannata itseään pettää
sehän vasta hölmöä ois!
Kyllä elämässä ihmeitä riittää,
jos mieli on tylsistynyt
silloin mennään maailman ääriin
josko köyhiä nähdä vois?
Taas kertomista riittää
kuinka köyhiä siellä viel on
ja itsetuntokin kiiltää
minä jotain oon parempoo!
Monen mielissä prinssesat kukkii,
vaikka huvin vuoksi vaan.
Kaiken parasta silti voi olla,
onni lähempänä kuin arvaatkaan!
M S
Pilvilinnan prinsessa
Kuinka onnea nuorena etsittiin
mieli avoinna silloin niin.
Mistä kummasta sellaisen löytää
ei kai sekin rahasta kiinni lie!
Silloin kaikki ol kiinni rahasta,
ei kaveri köyhä olla voi.
Autojakin täytyy olla monta
kaiken kukkuraksi, kartano tietennii!
Katsoin ympärilleni turhaan
ei aroille tilaa jää..
Siellä rahamiehet vain huiskaa
on itsetuntokin kohdallaan!
Jos joskus tapaan jonkun,
johon syömmeni ihastuu.
Hälle rakennan pilvilinnan,
jossa on kultaiset kaidepuut!
Hänet ohjaan kauneimpaan osaan
joka linnan huipulla on,
jossa timantit kilpaa välkkyy,
kuin silmies aurinko!
Tietenkin aavistan riskin
joka onnessa aina on,
jos hän mieltynyt makuun wiskin
pilvilinna voi haihtua pois..
Taitaa parasta sittenkin olla,
sinut itsensä kanssa vaan.
Ei kannata itseään pettää
sehän vasta hölmöä ois!
Kyllä elämässä ihmeitä riittää,
jos mieli on tylsistynyt
silloin mennään maailman ääriin
josko köyhiä nähdä vois?
Taas kertomista riittää
kuinka köyhiä siellä viel on
ja itsetuntokin kiiltää
minä jotain oon parempoo!
Monen mielissä prinssesat kukkii,
vaikka huvin vuoksi vaan.
Kaiken parasta silti voi olla,
onni lähempänä kuin arvaatkaan!
M S
torstai 15. syyskuuta 2016
Elämän kaaren onnellisuus
Elämän kaaren onnellisuus!
Minusta tulee onnellinen, kun...
Ihmiset vakuuttelevat itsellensä, että elämä muuttuu paremmaksi kunhan on mennyt naimisiin, saanut lapsen, sitten toisen. Sitten ollaan turhautuneita, kun lapset ovat hankalia ja kiittämättömiä. Sen jälkeen ollaan turhautuneita, kun ei tiedetä miten käsitellä teinejä oikein.
Minusta tulee onnellinen, kun...
Ihmiset vakuuttelevat itsellensä, että elämä muuttuu paremmaksi kunhan on mennyt naimisiin, saanut lapsen, sitten toisen. Sitten ollaan turhautuneita, kun lapset ovat hankalia ja kiittämättömiä. Sen jälkeen ollaan turhautuneita, kun ei tiedetä miten käsitellä teinejä oikein.
Sitä uskottelee itselleen, että elämästä tulee täydellinen, kun lapset
kasvavat aikuisiksi, kun partneri ottaa itseään niskasta kiinni, kun
hankkii uuden auton, kun pääsee unelmamatkalle, kun on eläkkeellä.
Totuus on, että ei ole olemassa parempaa tilaisuutta arvostaa elämää kuin tässä ja nyt. Ellei nyt, niin koska? Elämäsi on aina täynnä muutoksia.
On parasta vain myöntää tämä itselleen ja päättää olla onnellinen kuitenkin. Onnellisuus on tie. Joten arvosta jokaista hetkeäsi ja arvosta sitä vieläkin enemmän, koska olet saanut jakaa sen jonkun erityisen kanssa.... ja muista, että aika ei odota ketään. Rakkaudella!
Mustamarja-aronia täysin kypsää! Osaaja (vaimoni) tekee marjasta hitti jälkiruuan!
Puolukkaa oli erityisen runsaasti ja erityisen maukasta, syödä tuoreena maidon kanssa!
Hehkuva ruusu on jatkuvan ihailun kohde, naapurit hiukan kateita ;)
Rakkaus ei ole pelkkää erotiikkaa jos ollenkaan, se on paljon enemmän, se on rakkautta tavallisessa arjessa, monesti se on ihmisen päässä, jota ei ole kerrottu edes koskaan kohteelle!
Senkin sanominen voi järkyttää, kuulija voi sanoa nyt se on seonnut lopullisesti!
Se on melkoisen kantava voima, on homma hallussa jos on saanut rakastua?(ensi-ihastus)
Ei ketään voi tai tarvitse omistaa, se on vain suuri lahja luojaltamme!
Totuus on, että ei ole olemassa parempaa tilaisuutta arvostaa elämää kuin tässä ja nyt. Ellei nyt, niin koska? Elämäsi on aina täynnä muutoksia.
On parasta vain myöntää tämä itselleen ja päättää olla onnellinen kuitenkin. Onnellisuus on tie. Joten arvosta jokaista hetkeäsi ja arvosta sitä vieläkin enemmän, koska olet saanut jakaa sen jonkun erityisen kanssa.... ja muista, että aika ei odota ketään. Rakkaudella!
Rakkaus ei ole pelkkää erotiikkaa jos ollenkaan, se on paljon enemmän, se on rakkautta tavallisessa arjessa, monesti se on ihmisen päässä, jota ei ole kerrottu edes koskaan kohteelle!
Senkin sanominen voi järkyttää, kuulija voi sanoa nyt se on seonnut lopullisesti!
Se on melkoisen kantava voima, on homma hallussa jos on saanut rakastua?(ensi-ihastus)
Ei ketään voi tai tarvitse omistaa, se on vain suuri lahja luojaltamme!
maanantai 12. syyskuuta 2016
Laitampa hurmaavia kuvia, omia ottamia tietysti!
9.9.2016 näkymä Paasivedelle illan kahussa! En ehtinyt paikalle, kun taivas säkenöi eri valoja, valot vaihtui muutamien sekunttien välein..
Ilta-aurinko Pahatsunlahdella!
Oksien lomasta
Satumaiset kiehkurat, vaatii klikkaamisen isoksi!
Siinä aurinko menossa taivaan rannan taa...
Harvalla on omia perhoskuvia, tuo kukka houkuttaa niitä!
Tässä taas uusi iki-ihana ruuso, jotka keväällä istutettiin!
lauantai 27. elokuuta 2016
Runo Jäitä porstuaan!
Jäitä porstuaan
Kerran elämän alulla,
neiton kauneimman kohdata sain.
Hänen silmänsä nauroivat,
luokseen kutsuivat,
sitä poika ei vastustaa voi!
Hän etäisyyden piti tietenkin,
sehän selvää olikin kai,
sain lunta tupahan,
jäitä porstuaan,
sitä unhoittaa koskaan en voi!
Silti tuo pakkasen neitonen
rauhan mielestäin helposti vei.
Hänen silmänsä vilkkuivat
naurunsa helkkyivät,
sitä koskaan en unohtaa voi!
Säkenöit mulle yhä enemmän
kuin kuuran kristallit nuo.
mutta lunta tupahan,
jäitä porstuaan,
sitä unhoittaa koskaan en voi!
Mauno Strandén
Sävel pikku syntinen
Kerran elämän alulla,
neiton kauneimman kohdata sain.
Hänen silmänsä nauroivat,
luokseen kutsuivat,
sitä poika ei vastustaa voi!
Hän etäisyyden piti tietenkin,
sehän selvää olikin kai,
sain lunta tupahan,
jäitä porstuaan,
sitä unhoittaa koskaan en voi!
Silti tuo pakkasen neitonen
rauhan mielestäin helposti vei.
Hänen silmänsä vilkkuivat
naurunsa helkkyivät,
sitä koskaan en unohtaa voi!
Säkenöit mulle yhä enemmän
kuin kuuran kristallit nuo.
mutta lunta tupahan,
jäitä porstuaan,
sitä unhoittaa koskaan en voi!
Mauno Strandén
Sävel pikku syntinen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)