Livakka keli

Yläkuvassa tuolta tulin ja

alakuvassa tuonne menin!

Oli livakka keli ja vakka, olisi jarruttanut, ei se olisi menoa hidastanut! 

Työmatkoilla voi käyttää luistimia!

Tunti vain

Onko tunti tunti vai jotain muuta?

Olin tässä kurssilla, jonka markkinointi-ilmoituksessa oli 11 t kurssi hinta se  ja se.

No ilmoituksessa oli varattu 2 tuntia kerran viikossa, sehän oli selvää pässinlihaa, että 5 kertaa käydään,

mutta eipä käydäkkään, tunti on 45 minuuttia pitkä! No senhän osaa päässä laskea 2 tunnista tulee 2,5 tuntia ja 4 käyntikerrasta 10 t.

Mutta sekään ei pidä paikkaansa, lienee akateeminen kerroin joilla se tuleekin 11 tuntia?

Olenkin ihmetellyt opetusalan työtekijöiden pitkiä kesä, ym lomia, mutta pitäisi myös soveltaa lomiin samaa lyhyen tunnin menettelyä.

Kun on selvitty paljolti sylimitoista kyynäristä ja tuumistakin, olisko tunnille tehtävä samoin, että tunti on aina tunti, eikä jotain harhautusta!

Nyt 8 tuntia päivässä tekijät saman matematiikan mukaan olisi 5-6 tunnin kuluttua tehneet työnsä.

Samoin kaupassa jos jos mainos olisi kg maksaa X€:a mutta saisikin vain 0.8kg, eikös tuntuis konulta?

Yhteenvetona, jos se muuten on vaikeaa määritellä tunti hinta (joissa lyhyimmät on 15min) niin laittaa minuutti hinnan.

Kurssi-ilmoitksessakin voisi olla rehellisesti 4x2 = 8 oikeeta tuntia ja hinta on tämä, eikä mitään akateemista kikkailua!

Mauno Strandén

Pöytätennistä Myrskylässä osa 2

Vihreys kuvassa ei johdu puouekannsta, vaan loiste valoista!
Tämä liikunta muoto pitää ylättävästi vartalon suht notkeana, eikä loukkaantumisvaaraa ole,
ellei kompastu omaan näppäryyteensä! Kyllä siinä oli paikat märkänä, niin kiihkeää oli haluu saada enemmän pinnoja, ja kaiken lisäksi hauskaa!

Kovin säikky lapsena 1943-4

Kovin säikky lapsena 1943-4

Heinäkuisena päivänä saapui kylänselän puolelta jonkun tunnetun nuapurin penskoja, jotka alkoi esitellä kuijeitaan. Kujeiden kohteet oli Ruppovaarassa olleen mökkimme tien toiseltapuolen olleet heinäseipäät. Nämä maakarit alkoi näyttää kuinka täyteen henäseipääseen kiivetään. Seiväshän siinä purkaantui ja ihmettelin miksi noin voi tehdä, mutta en voinut asialle mitään kun olin joukon pienin. Seipäiden omistaja, noinsanottu ”Muurelin Jussi” ilmestyi paikalle ja sehän hiiltyi pahemman kerran, kirosi ja uhkasi ”Minä tapan teidät kaikki” ja lähti juoksemaan meitä kohti. Seipäissä olleet pojat pinkaisivat pakoon minkä ehtivät ja minä luulin, että enhän minä ollut tehnyt mitään, mutta seuraavassa hetkessä tajusin, että ei hän erottele kuka on tehnyt ja mitä, vaan kaikki on syyllisiä. Olisinko ollut silloin3- 5v vanha , mutta kauhu täytti yht äkkiä mielen, hyvä etten jäykistynyt niille sijoilleni, niin kuin unissa monesti kävi. Pinkaisin juoksuun, juoksin todella henkeni edestä, kun tajusin että henki tässä menee jos tulija saa kiinni. Hetkessä henki salpautui, koska juoksin henkeni hädässä. Saavuin perunapeltoon, jonka varsikko oli paljon pitempää kuin minä. Kaaduin vakoon mahalleni ja ajattelin ei kai minua löydetä, mutta sitten lähdin ryömimään kiivaasti pitkin ojaa joka johti lähimmän talon ulkorakennuksen viereen. Ryömin sen alle, niin pitkälle kuin voin ja pelkäsin. Varmaan nukahdinkin, kunnes illan hämärtyessä kotimökkiäni kohden ja pelkäsin. Asiasta en kertonut kellekkään tähän päivään mennessä, enkä tiennyt kuinka toisille kävi. Äitini ihmetteli missä olin ollut koko pitkän päivän, en uskaltanut kertoa…

Sodan jälkeen oli aivan toisenlaiset kurit käytössä, silloin ei omiakaan vanhempia saanut sinutella,

minäkin teitittelin Äitiäni aina, hän teki parhaansa yksihuoltajana olosuhteissa, joissa nykyihminen ei olisi puolta tuntiakaan, hänellä oli ollut 8 lasta! Meilä oli kaivotkin 800m päässä naapureissa.

Suuri kunnioitus Äitiä kohtaan tuli, kun muistin Äitini raatamisen ja huolenpidon, mitään ei ollut omaa? Myöskään mitään oikeuksia ei ollut eikä sananvaltaa muuta kuin kotona.
Ei ollut puuliiteriä, eikä mitään suojaa puille. Polttopuiksi saatiin ottaa metsistä lahoja leppiä, kirvestä ei saanut viedä metsään! Takalla kannettiin, eli puut sidottiin narulla ja sitten taakka selkään..

Suuri kunnioitus naista kohtaan tuli, kun muistin äitini raatamisen ja huolenpidon, mitään ei ollut omaa?

Naapurin isäntä kun maksoi palkan Äitilleni, joka vastasi silloin puolenkilon voipaketin hintaa päivässä, he meni ohikulkevalle tielle nurkan taakse ja siihen oli tyytyminen, mitä sai? Inflaatio oli hurjaa sodan jälkeen hinnat nousi kovasti päiväpalkka pysyi jossain 0,50€ päivä. Ei sos tukia!

Talossa aina sanoivat, että hevonen ei pole jalan päälle, mutta kerran se polki Äitini jalan päälle ja sehän meni pahaksi, ei lääkäriin, kynnet lähti varpaista, ei korvausta ei edes ruokaa, siinä paranteli yksin jalkaansa?

Heinänurmilla oli käärmeitä ja minäkin olin paljasti jaloin kaiket kesät ja monesti olin astua niiden päälle, onneksi ei pistäneet, ei mitään mahdollisutta olisi ollut lääkäriin!

19 kutsunnoissa näin ekakerran lääkärin.

Mauno Strandén

Veden kaiho

Helsinki 17.2.1997

Veden kaiho

Varhaisaamun tuulenvire,

Pienen aallon nostaa voi,

Sitten päivä aurinkoinen,

Kimalluksen siihen loi.

Aaltoin saapuessa rantaan,

Illan lähestyvän nään,

Kaiho silloin minut valtaa,

Aallon määränpään kun nään.

Auringon kun viimesäteet,

Kauas häipyy metsän taa,

Päättyy aallon pitkä matka,

Lahden usvaan hämärään.

Päivätuulen tyyntyessä,

Tuoksuin vallatessa maan,

Hetken muistot täyttää mielen,

Syvältä ne kumpuaa.

Ei yöllä aalto, saapunutkaan rantaan,

Kuin elämä se haihtui pois,

Katson hiljaisena rannan santaa,

Kuin ystävä, se mennyt ois…

Mauno Strandén

Veden uni 14.12.1996

Orimattila 14.12.1996

Veden uni

Vesi hetken uupuneena

uneen uinahtaa,

Sieltä sitten kirkkauteen

kohta kurkottaa.

Säkenöivät hanget hetken

kuura oksiin kohoaa.

Kimmel iskee meille silmää,

sädekehän kuukin saa.

Timantteina hehkuu hanki,

ylös nousee kosken henki.

Silloin suuren hiljaisuuden tuntee,

veden unessa kun kulkee.

Vaik hyytävä on lumi tuo,

silti ilon meille suo.

Joskus säkenöivän hohdon antaa,

kohta kulkijan se hyvin kantaa.

Vesi unestaan kun herää,

voimia se silloin kerää.

Kasvit uuden elämän kun saa,

luonto silloin kukoistaa.

Luomakunta kilvan kiittää,

luojan kättä taitavaa.

Elonkierre jälleen sykkii,

elämä on ihanaa..

Mauno Strandén H:ki

Yle vasemmiston äänitorvi

Yle vasemmiston äänitorvi, silti kaikki maksaa!

Voisikohan ylelle antaa neuvoa? Olette kaikkien maksama laitos, mutta teidän A ja B ohjelmissa tulee vahvasti ja vain, vasemmiston sävyttämää ohjelmaa? Sinne haalitaan aina samoja varmoja osallistujia, joilta tulee vasemmalle kallistuvalle toimittajille oikeat vastaukset, jos yksi on joukossa jotain muuta mieltä, keskityy ylivoima sen nujertamiseen?
Työllisyydestä puhuessa on aivan epätoivoisen turhaa jututtaa vasemmistoänkyröitä,  viikosta ja vuodesta toiseen, ei he töitä tarjoa, päinvastoin?
Jos olisi vielä C-studio, jossa olisi osaava toimittaja(löytyyköhän yleltä sellaista) ja jututettavat sellaisia, jotka tarjoaa töitä vaikka pk sektorilta, jotka ei pääse ääneen koskaan, he voisi kertoa mitä jarruttaa Suomen talouden nousua! He maksaa ison siivun ylenkin kuluista, mutta on syrjitympi,kuin kukaan muu, vaikka tarjoavat eniten töitä Suomessa!
Samoin on nuo ylen "hupiohjelmat" Stilleri ja lauantain ylelinks ja päälle "tervo", nehän on yhden kansanosan parjausohjelmia, satoja on tuttavapiirissä lakannut katsomasta moista yksipuolisuutta,sehän on yleistä syyllistämistä, eikös se ole jo rasististakin?

 äänestäjä Myrskylästä

20.1-16 Oli itäväylässä, osa aluelehdessä, ym. Myös Ylelle lähetän aina satinkutia!


Huipputekniikka ei pelaa julkisessa liikenteessä? Ennen muinoin varoitettiin huonoista keleista ja pyydettiin ihmisiä jättämään autonsa kotiin kolarien ja ruuhkien välttämiseksi! Nyt ilmoitetaan kun lumenhärmää sataa, että yli puolet junavuoroista julkisella jätetään ajamatta? Onko tilattu maista joissa ei tiedetä lumesta mitään?

Miksihän yle ei ota a ja b ohjelmiinsa oikeita työllistäjiä ja toimittajaksi sellainen, jota ei ole rokotettu demariksi eikä vasemmiston jankkausrokotteella!

Silloin saataisiin, jos heitä olisi useita, oikeaa tietoa, mikä rarruttaa Suomen nousua?

Nythän siellä on toimittaja tulipalodemari toimittajana, vasemmistoa haalittu Tukholmaa myöten lausumaan mututuntumalta älyttömyyksiään, eikä heillä ole aavistustakaan työnantajien ongelmista? Siis miksi vuodesta toiseen kysellään ihmisiltä, joilla on virka päässä eikä mitään tajua enempää toimittajilla kuin kyselijöilläkään oikeista ongelmista? Liikkuva äänestäjä

Valtiojohto piilottelee tosiasioita kansalta?

Vennamo aikoinaan sanoi: Kyllä kansa tietää! Naisten ahdistelua väheksytään oikein huippuvaltionaistaholla, ei ollut yhtään sanaa häirinnän kohteille? Voi olla aika suuri kynnyt tehdä ilmoitus, jos tekijät saa selville kuka ilmoitti, voi lähteä henkikin? Edelliset pressat olkaa hiljaa!

Silmälasiliikkeissä on ale, mutta mitä se tarkitaa? Jos he tutkii millaiset linssit pitää olla ja asiakas valitsee pokat, niin sitä mitä ne maksaa - 80%  sitä ei saa myyjä sanottua?

Siinä on jos jotain ja niitä ja näitä seikkoja, jotka voi nostaa hintaa?

Miksi silmälasikauppias ei pysty laskemaan hintaa jo etukäteen, kun hän tietää mitä asiakkaalle tulee? Olen monissa käynyt katsomassa sama jahkaaminen, eli ostettava sika säkissä hinnan suhteen? Jos ostaa auton ja luvataan alennus, ei se koske pelkää varapyörää, vaan koko autosta. Mitä venkoilua silmälasikauppiailla on, että alennuksella ja ilman on suunnilleen samanhintaisia.

Nimimerkki: Hinta tietoon, ennen ostoa!

Tässä pieni pläjäys, julkaistuja mieliteitä!
Julkaisevat noin 90% kaiken! Olen puolueeton johtuneeko siitä?
3 eri puoluetta on pyytänyt ehdokkaaksi, ei ne täyspäisiä ole pyytäjätkään ;)
Julkaistuja juttuja lienee paljon yli 2000:n kun tuhat tuli täyteen leikekirjaan 10v sitten lopetin keräilyn!

Mauno Strandén

Elämän kesä

Orimattila 30/10-95

Elämän kesä

Onko elämämme niinkuin kesä on?

Kevät, ympärillä kaikki uutta,

joskus sataa tai on vastatuulta,

tuoksut kaikki ihanuudet, henkeä jo haukotaan.

Uutta elämää on jokapuolla,

harvan tarttee silloin kuolla.

Parin haku riemullista kaikkialla,

ei vaivaa meitä enää keväthalla.

Tulvii valo, ilo, kaikki kuuluu kesään,

ajan kulumista huomaammeko mekään.

Loputtoman kaunis kesä, kuluu puurtaessa työtä,

kukaan tuskin muistaa pitkää talvi yötä.

Kuihtuu kukat,laulu lintujen,

huokaa pimenevä metsä, oksat taipuen.

Luonto tietää ohi menneen kesän,

linnut jättäneet on pikkuruisen pesän.

Tulee syksy, ilta ihmisen,

vaik jollain olo onkin omenainen.

Posket punottain kuin talviomenat,

raikkaan nautinnon ne antaa,

muisto kesään, seuraavaan se kantaa.

Mauno Strandén H:ki 

 

Runo Suvirannasta Kiteeltä

Helsinki 13.2.1997

Muisto -50 luvulta

Kesäiltaisin Suvirannassa tavattiin

ensin lentopalloa pelattiin.

Illan vetäjät kertoivat Nooasta,

vaikka me ois tykätty hyvästä ruuvasta.

Paikkana ranta oli ihana,

vaikka meillä oll sellanen vetäjä.

Meille poijille se aina ärhenteli,

se oli, kuin "lusivieruksen" veli.

Meille välistä saarnattiin lihasta,

ei tyttöjä sua nykästä hihasta.

Kauheita kuvia eteemme kannettiin,

ja eloomme vastuuta annettiin..

Meillä itsellä kuvat oll kauniimmat,

mejjän oman luojamme maalaamat.

Hetkestä luojamme herkän loi,

kauneimman kesän meille hän soi.

Jotkut tapasi siellä ihanan ihmeen,
jota sanoiksi tuskin kertoa voi.
Liiti ajatus silloin, jalat irti maasta,
kuinka kaunista kaikki, hetken oli vaan.

Rakkauven kerran kun syömmeen saamme,

sitä tarvittaessa myös jakakaamme.

Paljon sitä kyllä jakaa saa,

kun luonnosta lisää ammentaa.

Kerran kun loppuu, tää elo mainen,

elämä lyhyt, vain haihtuvainen.

Onnen kukoistuksen silti se antaa,

vai onko elo, vain tyhjää santaa...

Mauno Strandèn

Keinutie vitosen ruusut 1994

Keinutie vitoselle runo 20.5-1994

Kuulkaa nyt kaikki ystävämme
ruusutarhan perustimme tänne.
Silmäin iloks talon väelle,
ja tomerille ikämiehille!

Oodi hetken kauneuden,
kavään kaiken rakkauden,
rinnoin ylväin käymme
kohti uutta kesää,
linnut rakentavat pesää.

Rakkauden nuo symboliset ruusut,
istutamme maahan tähän
johon jäävät elämähän,
iloa ne meille tuottaa,
eikä tehdä työtä suotta!

Kiitos, jotka osallistutte tähän,
autamme kai luontoakin vähän.
Miehet ronskit kevääl herää,
ymmärtää ne kauneuden perään.
Silmäin iloa nyt kukat tuottaa,
ruusuun aina sydän luottaa..

Mauno Strandén

Onnittelut Keinutie 5:lle

Keinutie 5 H:ki 28.8.1995

Tänään juhlat meidän talon,

muistetaan sit monin tavoin.

Nuorelta se vielä näyttää,

vaikka 30 vuotta jo täyttää.

Lippu vedetty on salkoon,

juhla on siis päässyt alkuun.

Tuttuja on täällä monta,

eikä yhtään onnetonta!

Ihmisiä täällä moneen lähtöön,

esimerkinnii voisi kertoo:

Yhtenä vois olla tää, meijjän pappi

ja sitten vielä Haran Matti!

Nyt kun taasen yhes ollaan,

rupatellaan, kuuman kesän kuulumiset,

menemiset, tulemiset, ilot, surut,

itsekunkin jaksamiset!

Mielen virkistystä saamme,

sitä toisillekin jaamme!

Onnea talolle ja itsellemme

Mauno Strandén

Romanttisin runoni

2014

Romanttisin runoni!

Kuinka hiljaa hiivit mun mieleeni,

kuinka hiljaa kelloja soitit.

Soitit kumminkin sielujen sinfoniaa,

siinä olivat taivaiset nuotit.

Osaat soittaa kauneimmat sävelet,

osaat herkistää ihmisen mielen.

Kuinka sitä voikaan vastustaa,

mielenliikutus rakkauden kieli.

Kun ihmisen mieltä herkistää,

tunne mahtava mielessä myllää.

Olo lienee silloin kuin taivaassa

Ei silloin murheita kellään..

Vielä tahtoisin kuulla soiton tuon,
nähdä mielikuvissa soittajankin
Onko vireessä soittajan soitinkaan,
jolla sekoitit ihmisen mielen?

Muistot kauneimmat pysyy matkassa,
vaikka matka onkin pitkä.
Ne voitelee aivojen onkaloita,
ettei ajatus kalkkeutuis lisää!

 © Mauno Strandén

Voi hyvä jysäys!

                       8. maaliskuuta 1998

                 "VOI HYVÄ JYSSÄYS"

Kuka mittaa kuka tietää.

Kuka mittaa avaruuden matkan,

kuka ajan ikuisuuden.

Olemmeko tomu alkuräjähdyksen,

mikä järjen tärkeysjärjestyksen,

ajatuksen sielukkuuden.

Ahneudelle tekee tilaa,

hetken valtiaat,

ja kaiken pilaa.

Tuhkaa tuleville jää,

myrkyt kaikki levällään.

Tiedä vaikka jysähtää.

Pessimisti

                  Mauno Strandén

Haikailua!

Helsinki 25.10.1998

Haikailua

Muistaa moni kaihoisalla aikaa,

oli silloin romantiikkaa taikaa.

Ei pojat olleet "linktoneita",

ei tytöt tehneet, kuin levinski nyt töitä.

Ujosti jos poika tyttöön katsoi,

ujompi vielä silloin, tyttö olla mahtoi.

Jos joskus taannoin, tytön kotiin saattoi,

ilmoista vain poika haastoi.

Silti hivelevän kaunis rakkaus, siitä syttyi

kun pikkuhiljaa toisiinsa he ryhtyi.

Siinä jännityksen kurimusta, toiselle kun antoi,

niin tunteen sulohedelmätkin, yhdessä he kantoi.

Vain silmäys toiseen, jo heille onnen antoi,

ihastusta jännitystä, heidän sanat kantoi.

Siinä kasvoi monenen suhde syvä,

kesti kolhut, oli liitto melkein pyhä.

Kuinka meillä asiat nyt ovat,

on ulkokuoret monella nyt kovat.

Ei tiedä mitä, mihinkä nyt pannaan,

uppoo tavat, yhä nuorempana kansaan.

Onko aina hyvä mennä, suoraan asiaan,

mitä elämässä jääkään, aikaan tulevaan.

Jos elon viimesivutkin, on käyty läpi tarkkaan,

päätyy moni elämässään, pelkkään sanaharkkaan.

Mauno Strandén

Ps. huomaa kirjoittamisajankohta , kohta 20v siitä?

Herrain pelkoa

                                          H:ki 7.3-98

Herrain pelkoa

Rodut täytyy saada sekoon,

se on in, päivänpolitiikan tekoon.

Meidän palveltava hyvin poikaa etelän,

se tekee Suomipojastakin vetelän.

Ei tottunut oo, herrain persettä nyt nuoleen,

meni oman maansa puolesta vaikka kuoleen.

Nyt herrakansaa pitää pokkuroida,

ei vapautua hevillä nyt voida.

Koptereilla pötkii pakoon johtajamme,

jos saaste jostain uhkaa tanhujamme.

Kivi kenkään päättäjille täytyy asettaa,

ettei ala meitä jälleen kusettaa

M Strandén H:ki

Ps. Jo silloin kirjoitin tuollaista, nyt se on hyvin monien huulilla!

Jokapäiväinen leipämme!

 Tänään itse alustin ja leivoin 12 ruisleipää, jotka paistoin, joka oli hapatettu juurella. Paremmat ihmiset ei viitsi paistaa leipiään, mutta eivät saa niin hyvää ja terveellistä ruisleipää! Taika piilee taikinan hapatuksessa, käsittelyssä ja paistoajassakin. Kymmenet tuhannet kärsii väärin tehdystä kaupan leivästä, eikä lääkärit tajua sitä? Minutkin lääkärit oli tappaa, mutta sitten hoksasin paras kiertää lääkärit kaukaa ja paistaa leivät itse.
                                                      

Itse kukkimaan saati orkidea! Siinä on odotuksen viehätystä, hiljentymistä ihmeen edessä!

Järven ilmastus

Video joka alla on, oli sitä vuodelta kun syksypuoleen ei satanut, ja virtaukset loppui, telkussa oli jos jonkinlaista konstia hyvinkin raslaita laitteita, niin minäkin laitoin lusikkani siihen soppaan, eikä järvessä ollutkaan kalakuolemia!
Ilmahan imeentyy veteen kun se on pienessä paineessa, ilmaa saa puhaltaa kymmeniä kuutioita ja se hajaantuu juoksujalkaa joka suuntaan, kun painetta tulee liikaa se purskauttaa vettä reiästä liki metrin korkeiteen, Mikankin kamera kastui kokonaan ja jäätyi, kun pakkasta oli noin -20 astetta.
Varoitin siitä, kun hän meni lähemmä ja lähemmä reikää..
No auto oli lämmin ja hän sulatti sen hetkessä ja jatkoi kaikenlaista kuvaamista!

Tämän tekstin alla on 10 uutisten kevennys vuodelta 2007 klikkaa tätä!

Vesi

Orimattila 12.1.1997

Vesi

Vesi elämän tuo kehto,

siinä kaiken elämisen ehto.

Veteen elämämme liittyy,

ajatuskin siihen piirtyy.

Katse kiintyy kevätpuroon,

paljon merkitsevään kyynelnoroon.

Vesi taipuu, vesi kantaa,

kimalluksen silmään vesi antaa.

Vesi meille kaiken antaa,

ääni vettä myöten hyvin kantaa.

Vesielävän jos tänään syömme,

jaksamme taas tehdä hyvin työmme.

Suudelmakin veteen liittyy,

kuvas aivolohkoon piirtyy.

Luokses ajatuksein tekee retken,

kulkein varmaan vesiteitä pitkin.

Vesikielellä kun ootan,

kesän mansikoita mustikoita,

taikka vaikka sultsinoita.

Vesi kaiken perustana on.

Tai jos teenkin pitkän retken,
lähteen reunalla voin viettää juomahetken.
Lähteen pinnassa on kuvan taivaan,
kuinka levollisen mielen siitä sainkaan.

Vesi maailmahan elon loi,

vaikka se, yllä, alla väliin elämöi.

Kunnioituksen suuren annan,

Vedenjumalalle sen nyt kannan…

Mauno Strandén