Pankit perintäyhtiöt jatkaa ryöväystään!

Kaapattu velallisten sivuilta!

Vielä käydään 1900 luvun lopun velkojen perintää? Perijöillä ei ole mitään tositteita  tuhannet maksaa olematonta velkaa, oikeudet ja viranomaiset viittaa kintaalla, vääryys saa rehoitta ja kukoistaa..

TAAS ON TULLUT ESIIN TAPAUKSIA, JOISSA PERINTÄYHTIÖ TAI PANKKI EI SUOSTU TEKEMÄÄN LAIN MUKAISTA TILITYSTÄ ASIAKKAAN SUORITUKSISTA. Sen tekemättä jättäminen on kavallus ja jos omaisuus on arvokas - kyse on törkästä kavalluksesta. Tässä malli, mitä edellytätte vastapuolelta:

Tilitys tulee laatia kirjalliseen muotoon ja sen tulee sisältää:

- laskelma kantajalla vastaajalta olleiden lainojen pääomista ja
niille kertyneistä koroista sekä
- jäljennökset lainojen velkakirjoista ja muista saamistodisteista,
- selvitys vastaajan hallussa olleiden kantajan varojen määrästä ja jokaisesta niihin kohdistuneesta muutoksesta,
- laskelma kertyneistä lyhennyksistä ja niiden kohdentumisesta,
- mahdollisten korkoihin kohdistettujen suoritusten laskutapa
- tositteet jokaisesta tapahtumasta
- loppusaldo, joka osoittaa asianosaisten välisen velkasuhteen määrän tilityksen tapahduttua eli
- velallisen ja velkojan välisen velkasuhteen lopputulos ja se, mitkä velat ovat tulleet maksetuiksi ja miltä määrin.

Tämä vaatimus voidaan esittää ensin vastapuolelle ja nostaa sitten kanne ja vaatia sitä oikeusteitse ja pyytää samalla oikeutta määräämään uhkasakko.

Pahimmassa tapauksessa, mikäli vastapuoli ei tee tilitystä, kyse on törkeästä asiakkaan varojen kavalluksesta ja tietenkin luottamusasemaan perustuvasta erityisestä luottamusaseman väärinkäyttöstä, jos vastapuoli on pankki, joka ei tee tilitystä.

Kertomus yrittämisestä Suomessa!

Yrittäjän näkökulmaa. (Kopioitu Otton sivulta)

"Lapsi kävi eilen äitinsä kanssa hakemassa pajunkissoja metsästä ja yhdessä he tekivät virpomisoksia. Tänään lapsi kävi sitten virpomassa naapuritaloissa ja sai kerättyä koriin 20 pääsiäismunaa.

Iloisena hän alkoi nauttia ansaintaansa, mutta minä ilmoitin, että äidille pitää myös maksaa palkkaa, koska hän auttoi oksien tekemisessä. Äiti teki neljäsosan työstä, joten hänen palkkansa on 25 % eli 5 pääsiäismunaa. Harmistuneena, mutta ymmärtäväisenä lapsi antoi äidille osan. Tämän jälkeen ilmoitin, että hänen pitää maksaa myös työntekijästä pakolliset sivukulut kuten eläke-, työttömyys-, ja tapaturmavakuutus sekä lomarahat ja muut kulut, jotka ovat noin 60 % äidin palkasta, joten otin häneltä vielä 3 pääsiäismunaa. Jäljelle jäi vielä 12 pääsiäismunaa.

Kun hän oli juuri avaamassa ensimmäistä tinakääröä, ilmoitin, että hänen pitää maksaa myös yrittäjän lakisääteiset yrittäjäneläke- sekä sairas- ja tapaturmavakuutusmaksut, joten otin häneltä pois vielä 2 pääsiäismunaa. Itku silmäkulmassa hän tyytyi kohtaloonsa.

Nyt kun jäljellä oli enää 10 munaa kerroin, että Suomessa pitää yrittäjän maksaa yhteisöveroa, joka on 20 % voitosta, joten otin häneltä pois 2 pääsiäismunaa.

Jäljellä oli enää 8 munaa ja kun hän oli ottamassa ensimmäistä haukkua suklaamunasta, sanoin, että ei hän voi syödä munia, sillä ne ovat vielä yrityksen omaisuutta, ei hänen henkilökohtaista suklaata. Neuvoin, että hänen pitää maksaa itselleen palkkaa tai nostaa osinkoja. Jos hän aikoo ottaa kaikki suklaamunat palkkana, pitää hänen maksaa progressiivisen verotuksen mukaan 60 % veroa, koska hän on se, joka saa eniten suklaata. Vaihtoehtoisesti hän voisi nostaa osinkoja, joista tarvitsee maksaa pääomaveroa ”vain” 30 %, joka olisi 3 munaa.

Itkien ja kiukutellen lapsi päätti nostaa osinkoja ja maksaa pääomaveroa, mutta sanoi, että ei ymmärrä miksi häneltä otetaan koko ajan vain lisää ja lisää. Minä lohdutin häntä, että en minäkään ymmärrä, mutta näin suomalainen yhteiskunta vain toimii ja verottomia osinkoja ei enää ole! Suurten krokotiilin kyyneleiden jälkeen lapsi osasi hienosti laskea, että 20 munasta hänellä olisi jäljellä enää 5 suklaamunaa.

Sitten lapsi kysyi, saako hän nyt syödä loput 5 suklaamunaa? Sanoin että kyllä saa, mutta kysyin aikooko hän todella olla niin ahne, että ei anna pikkusiskolle yhtään? Pikkusisko on se yhteiskunnan heikko-osainen, joka ei pysty itse hankkimaan elantoansa. On vähintäänkin kohtuullista, että hän antaa pikkusiskolle osan suklaasta.

Lapsi katsoi hölmistyneenä ja ihmetteli miksi pikkusiskolle pitää antaa suklaata, vaikka hän ei ole tehnyt yhtään mitään. Kerroin hänelle, että Suomessa ei välttämättä tarvitse tehdä töitä ja on silti oikeutettu etuisuuksiin. Kerroin hänelle myös, kuinka suomessa ”rikkaat” yrittäjät rahoittavat mm. lastensairaaloita ja lahjoittavat paljon hyväntekeväisyyteen.

Lapsi ei voinut käsittää, miksi joku saa suklaata, vaikka ei ole tehnyt yhtään mitään sen eteen, mutta ymmärsi, että hyvää pitää tehdä, joten hän päätti antaa pikkusiskollensa 2 suklaamunaa.

Lapsi katsoi koriinsa ja laski, että jäljellä oli enää 3 suklaamunaa. Hän totesi, että yrittämisessä ei tunnu olevan mitään järkeä. Vastasin hänelle, että ”Niinpä, mutta näin Suomessa kannustetaan yrittäjyyteen!”

Sen viimeisten 3 munanottajia lappaa tänne, mitäs se virpoja munilla tekee, ne menee parempiin suihin!

Tekevät käit ja piät

Helsinki 3.1.1997

Tekevät käit ja piät

Ei koskaa Suomessa ou ollut,

viisautta näinnii paljuu.

Silti tekevät käit ja piät ne vua,

puarissa ryyppee kaljoo.

Johtajat kerskuu suurilla tuloillaa,

kuin missukat kauniilla suloillaa.

Mutta kumpikaa etu, töitä ei anna,

korttasa kekkoo kansa ei kanna.

Piättäjät nappoosa kokkeiloo,

ja käit puuskassa taivaalle kahteloo.

Pyyvvän, aakase taivas ja jottai anna,

rommaata kunnolla, vaikkai taivaanmannoo!

Mauno Strandén

Ps 20v sitten oli samat tilanteet, nyt vähän vaikkeempata! 

Tarinoita linnuista

 Orimattila 2007


Tarinoita linnuista

Luonnossa liikkuessa näkee kaiken laista, vaikka nuoruuden touhotuksessa moni asia jäi huomaamatta.
Merkillisimpiä lienee ollut tuttavuus Pikku Käpylinnun kanssa. Noin 1990 seutuun mökillämme Orimattilassa syöksähteli Pikkukäpylintu kohti vaimoani Railia, kun hän haravoi pihamaata. lintu syöksyi usein katajasta ja hän luuli, että siellä olisi pesä. Tultuani uudelleen mökille parin päivän päästä tarkistin onko katajassa pesää, eikä sitä näkynyt. Nyt lintu lähestyi minua ja syöksähti kohti aina metrin parin päästä, ajattelin sen tavoittelevan silmiä, kun se lensi aivan päin näköä. Heilautin aina kättäni ja lintu lensi pois. Seuraavana päivänä lintu lähestyi taas ja silloin päätin katson mitä se aikoo, enkä hätistä sitä pois. Pidin kättäni lähellä silmiäni ja seurasin kun lintu lähestyi oksalta toiselle, katsellen minua milloin kummallakin silmällä. Seurasin kuinka sen kupu värisi ja nokka hiukan liikkui, kun se lähestyi minua. Lähemmä tullessa kuulin jo ääntäkin. Sitten lintu lennähti aivan kohti, minä olin liikkumatta, se laskeutui pääni päälle?

 Päässäni oli lakki, jonka päälaki oli verkosta. Tunsin linnun kynnet kun se kouri kuin kissa, kun se on tyytyväinen. Lintu viipyi reilut viitisen minuuttia päälaellani, laulaen mitä kauneimmin, laulun tulviessa jatkuvana solisevana virtana, kourien jatkuvasti kynsillään, kun se kääntyili päälaellani. Kyselin siltä hiljaisella äänellä, mistä sinä olet tullut ja mitä asiaa sinulla on? Vastausta ei tullut, mutta ei se siitä häiriintynytkään lintua. Ajattelin katsoa, kun ei ollut mihinkään kiirettä, kuinka kauan lintu laulaa ja seisoo päälaellani, koska mielestäni se oli ”vallan merkillistä”. Aikansa oltuaan siinä lintu lensi tiehensä ja kävi vielä pihapiirissä muutamana päivänä, mutta ei ole enää sen jälkeen näkynyt.
Kerroin naapurissa mitä oli tapahtunut ja päästessäni siihen vaiheeseen jossa kysyin linnulta ”mistä olet tullut ja mitä asiaa, niin paikalla ollut Korven Timo sanoi: ”Jumalauta jos sinä kerrot, että se lintu vielä vastasi sinulle suomeksi, niin johan on paksua, kun tähän astinenkin on ollut täysin uskomaton hullu juttu.” Ei vastannut suomeksi, vaan kielellä, jota ei ymmärtänyt. Viestihän sillä oli, mutta linnunkielen opinnot ei olleet edes alkaneet joten epäselväksi jäi, uskon, etteä se oli jotain hyvin positiivistä!

Soitin kerran itä-Uusimaan radiolahetykseen, kun kyselivät luontoihmeistä, kerroin edellä kuvatun jutun, kun puhelu loppui kuuntelin luurista hetken, toimittajat pohti, mikähän se luulee olevansa, kun linnut tuo viestejä, kaikenlaisia viheltäjiä niitä maa päällän kantaa ;)

Toisen kerran ihmettelin talvella hiihtämästä tullessa, kuinka talitiaiset, ym pikkulinnut kävivät kylpemässä illan hämärtyessä puron pienessä sulassa kohdassa. Silloin oli noin 6 astetta pakkasta ja pohjoisviima. Sulapaikka oli noin 0,7 x 0,4 m ja linnut laskeutui yksitellen sulan vieressä olleelle mudalle, josta ne syrjittäin hyppimällä menivät veteen keskivartaloa myöten. Kova ryöpytys siivillä ja kastautuminen välillä, noin minuutin verran, lento läheisiin pajuihin ja seuraava kylpijä tilalle. Veteen meno oli likimain kaikilla sama, sivuttain hyppely. Seurasin kymmenen linnun kylvyn ja kylpemättömiä odotti vuoroaan kymmeniä.
Ihmetykseni oli se, että kuinka niin pieni vartalo kastuessaan ei jäähdy ja jäädy. Enhän kyllä ollut seuraamassa jatkoa, vaikka kaikki olisi jäätyneet, mutta silloinhan linnut vähentyisi rajusti.
Kysyin jopa asiaa luontoillastakin, mutta kukaan ei ollut koskaan tehnyt moista havaintoa, että nämä pienimmät linnut ja tuulessa ja pakkasessa voivat tehdä moista kylpypuuhaa.

Kerran mökille mennesää avasin portin katsoin vajaan 10m päässä oli tikka puussa, kävin kiikarin ja lintukirjan sehän oli pohjan tikka! En ole nähnyt ennen enkä sen jälkeen, oli mielenkiintoinen!

Kerran taas samoin tullessa mökille katsoin hiirikö se halkopinossa katoaa halkojen rakoon ja kohta kurkistaa toisesta, sitten se pistäytyi pinon päällä, sillä oli pyrstö aivan pystyssä, sehän oli peukaloinen? Se viipyi pitempään kun pinoja oli kymmenkunta!

Myös kiipijat pesi meillä, ne meni alle 2cm raosta ja veivät pitkiäkin heiniä, osasivat kääntää heinän raon suuntaiseksi! Niiden pesintä epäonnistui varmaan rottien takia oli sellainen invaasio muutaman vuoden!

Kerron vielä yhdestä tosi mielenkiintoisesta linnusta, ruskosuohaukasta, sen siipien kärkiväli voi olla 1,5m suurimmillaan! Vieläkin suurempia voi olla, eihän niitä kaikkia mitata
Se ei sanottavasti tarvitse lentäessään räpytellä siipiään ja voi pysähtyä jos tuulee ilmassa liki paikoilleen tarkkaillessaan mahdollisia saaliita.
Itse lintu on pienikokoinen, mutta siivet on pitkät! On juhlavan näköistä, kun se lähtee liitämään suuren peltoaukeaman kiertää ympäri ilman räpyttelyjä!
Tuulta pitää kyllä olla ja se on hyvä käyttämään sitä hyväkseen!
Lentää suhteellisen matalalla, 10-15m korkeus peltojen kohdalla.

Tässä ruskosuohaukan kuvia ja paljon



Mauno Strandén

Onko Vapaavuori pyhimys?

Vapaavuori julisti, ettei hän voi mennä Halla-ahon kanssa hallitukseen, kun se on rikollinen?

Kumpihan se on isompi rikollinen pahoipitelija 

varasliigassa varastaminen

rattijuoppous?

Allaolevat kaappaukset löytyy netistä

Halla-aho ihmetteli toisen uskonnon edustajia 9v lasten hyväksikäytöstä joka hyväksytään heidän uskonnossaan, että voiko se jatkua Suomessa? Se oli uskonrauhan rikkomista?
                                      Nähtävästi voi, kun jo puhumisesta rangaistaan?

Kerran kesällä nuoruuden

Kerran kesällä nuoruuden                                     12.2.2017

Mä kerran kesällä nuoruuden
sun neito  kohdata sain,
luojan johdatus
ihmisen kaipaus,
riemuun mun mieleni sai!
Olit kaikein kaunehin telluksen
sen kohta huomata sain
en tohtinut sinua lähestyä
olit prinssessa minusta ain.
Silti haaveilla hetken sinua sain,
kohta lähdinkin kauaksi pois,
"sun silmäs ilkkuivat
naurain vilkkuivat
niistä mä haaveilla sain!"

Hymys naurusi hellästi hersyivät,
säteilit kauniisti niin,
haaveilit onnesta prinssessan
mikä mahdotontakaan olla ei vois.
Ei aina käy niinkuin haaveillaan
siinä useinkin pettyä saa,
silloin tie voi ollakin okainen
ei riemusta tietoakkaan.
Silti haaveilla hetkisen sinusta sain,
kohta lähdinkin kauaksi pois,
"sun silmäsi ilkkuivat
naurain vilkkuivat
niistä mä haaveilla sain.".

 M Strandén

Ps. sävel pikku syntinen

Tapani Ruokanen ja Lenita Airisto

Kannattaa katsoa!

Siinä on sellainen historian pläjäytys, ettei paremmasta väliä!
Lenita kertoo sellaista joista Yle vaikenee, eikä Ruokanen työnnä sanoja suuhun!


Klikkaa vaan tekstistä, tuli 12.3-17 Alfa TV:stä

Hyvä neuvo Kontulan terveyskeskuksesta!

1970

Hyvä neuvo Kontulan terveyskeskuksesta

1970 luvun loppupuolella olin viitisen vuotta käynyt kiusallisen vatsavaivan takia terveyskeskuksissa joissa oli sen ajan tietämyksen mukaan ihmetelty ja seuraavassa portaassa lähetteellä kuvattu sisältä ja päältä, lopulta sain lääkkeet, joita kerran otettuani jouduin Meilahteen teho-osastolle rytmihäiriön takia joka johtui annetuista läkkeistä ja kiikun kaakun saivat henkiin. Lääkkeet ei auttaneet sairaalassa, sitten nukutettiin ja neljä kertaa sydän pysäytettiin ja sähköllä jysäytettiin käyntiin. Neljäns kerta oli viimeinen yritys, joka oli kaikkein voimakkain, jolla olin lentänyt jo liki puolenmetrin korkeuteen sähkön voimasta. Teho oli ollut jotain ”400”en muista mitä? Selkä ja rinta oli palanut kokonaan sähkön takia ja herätessäni selitti hoitaja, että olet palanut, mutta sydän toimii nyt!

Menin taas kerran itä-Helsingissä olleeseen terveyskeskukseen ja kerroin paikalla olleelle siivolle, että millaiset myrkyt sain edellisellä kerralla, että oli henki mennä?

Ketään muita ei ollut odotustilassa ja voin puhua, samalla kun hän ”moppasi”.

Siivooja kuiskasi hiljaa, että kyllä ne tappaa sinut, minä kyllä tiedän mikä sinussa on, mutta en voi kertoa, jos neuvomiseni tulee julki, minulta menee siivoojan virka?

Vannoin etten kerro ja hän kertoi mikä minua vaivaa, millaisella testillä voit itse todeta sen viimeistään kahdessa vuorokaudessa ja myöskin kuinka vaivan välttää.

Kävin vielä lääkkeen määränneellä lääkärillä joka itsekin totesi kirjaa selattuaan, että melkoiset myrkyt hän oli määrännyt??

Kotona testasin siivoojan ohjetta ja jo päivän päästä tiesin vaivan syyn, johon lääketiede ei löytänyt vastausta, mutta siivooja tiesi, vaikka tuskin katsoi edes silmiin, eikä sormellakaan koskenut!
Sen jälkeen ei ole vatsassa ollut vaivoja, eli olenkin pyrkinyt kysymään moppaajilta tai sen puutteessa terveyden hoitajilta, ne tietää enemmän kuin untuvikko "lääkärit"!

Sama vaiva lienee liki miljoonalla Suomalaisella jonka hoito ei vaadi kuin hiukan ruohonjuuritason tietämystä, eikä se maksa mitään, eikä varmasti vaarallista. Nyt on varmaan siivooja jo eläkkellä, että asia voidaan kertoa hyvänä juttuna, vaikka se on mitä parhainta totta ja parasta palvelua terveyskeskukselta, vaikka se tulikin väärältä henkilöltä, kun "suorat" ei sitä tienneet!

Tämän kun olen kertonut terveyskeskuksissä joskus, näytetään niin nyrpeää naamaa, että!

Toinen tapaus oli, kun poikani, joka oli erittäin hyvässä fyysisessä kunnossa sai ripulin ja oksennustaudin, kuin sattumalta illalla hän kävi vaa-assa seuraavana aamuna hän pystyi kävelemään just seinistä tukea ottaen, kävi vessassa, mikään ei pysynyt sisällä, kävi myös vaa-alla ja liki 5kg oli kevyempi kuin illalla, lähdettiin heti Kontulan terveyskeskukseen pojan kanssa lääkäri tutki ja sanoi katsotaan muutama päivä? Minä sanoin nyt pitää päästä lapraan, naislääkäri sanoi, ette pääse, et sinä ole mikään lääkäri? Sanoin, etkä sinä ole olemassa jos tälle pojalle käy huonosti! Hän suostui laporatoria käyntiin heti ja sieltä mentiin kotia, illalla yritin saada päivystävältä lääkäriltä tuloksia, eikä hän olisi millään antanut ja minä puhuin ja puhuin, lopulta hän katsoi ja sanoi, tänne ja heti, kun mentiin ja poikani istui penkillä, niin lääkäri sanoi, mikä te olette, ei hän saa olla pystyssä vaan makuullaan, tilanne on huono, hän voi mennä koomaan, ihme että hän ei ole jo koomassa ja on vielä jalkeilla?

Lääkäri tilasi ampulanssin menin perässä Malmin sairaalaan ja kerroin siellä mitä on tapahtunut, niin siellä kysyttiin mitä pitäisi tehdä potilaalle? Sanoin, että pitäisi tankata nestettä se 5litraa!

Aamulla soitin ja siellä sanottiin, että poika on paremmassa kunnossa voi noutaa..

Menin sinne noutamaan ja kysyin mitä teitte, niin lääkäri sanoi, sen mitä vaaditte, tai pyysitte???

Tauti oli ”rotafirus” 3-4, numeroa en ihan tarkkaan muista, mutta poikani tokeni terveeksi, mutta ilman vaatimista ei tiedä mitä olisi tapahtunut? Totesivat, onneksi ehditte ajoissa illalla tässä olisi ollut kooma lähellä ja samalla loppu elämälle!

Minua kohtelivat malmilla kuin olisin ollut lääkäri, sitä hämmästelin??

Mauno Strandén

Selän takana haukkujaiset

Selän takana haukkujaiset

Ylen haukkujaiset haukutun selän takana jatkuu? Yle ei ole antanut oikeaa aikaa henkilölle koskaan, oikesti joskus oli paikalla, pari toimittajaa jotka hakkui, ettei saanut sanan vuoroa? Nyt taas toimittajat analysoi henkilön josta harva tietää mitään, että se on mitätön ja tuomittu? Niinhän oli Ville Niinistökin ja moni muu vihreistä tuomittu? Kokoomuksessa on melkein puolet tuomittu, osa oikeudessa, ei niitä kaivella, jotkut vieneet jopa toiselta hengen, pahoinpitelyitä ym? Sama demareissa! Sekö on sutavaa?

Alkaa kiinnostamaan moinen henkilö, hänellä olisi annettavaa, toimittajillakin jo vaahto lentää suusta pelkästä ajatuksesta? Jatkunut monta vuotta?

2000 vuotta sitten lähi-idässä tallusteli henkilö joka oli yhtä vaarallisen tuntuinen ja ristiin naulittiin varmuudeksi, kertoi tosiasioida kansalle?

Meidän henkilöä solvattiin pressiklubissä äsken 10.3, toinen toistaan kauheimpia juttuja keksitään? Henkilölle ei anneta ylessä puheen vuoroa, raksyttäjät estää sen?

Ps. Haukuttu on enemmän koulutettu, kuin vaahtoavat toimittajat, mutta jos herrasmiesmäisesti käyttäytyvä Jussi

laitetaan ylen ja toimittajaräksyttäjien eteen, eihän siitä mitään tulisi, yhtä huutoahan se nytkin oli, oliko se fiksua?

Yleislakon aikaan 1956

Mun kaverit varmaan muistaa kaikki 1956 vuoden yleislakon ajan? Minä kuorin propsia P-Karjalassa Kiteellä Sarastin propsipinolla Ruppovaarassa, että saisin ostettua polkupyöran ja voisin polkea rippikouluun 15km päähän. Polkupyöräkauppa lie ollut ensimäinen eläessäni, mutta se oli kummallista, kun yritin ostaa sen käteisellä kauppias ei myynyt halusi myydä vain vähittäismaksulla? No mun oli pakko suostua ja korkohan oli kova, että näin Kiteellä!

Silloin ei saanut edes opetella polkupyörällä ajoa, eikä taatusti kukaan ostanut, saati lainannut, se piti itse tienata ja kävellen mentävä 5km päähän töihin tai hiihtämällä savotaan saloille ja yksin, 16v pokasahalla ja kirveellä? Nyt jos jollekin sellaista ehdottaisi saisi päiväsäkkoja kuin Halla-aho! Toivoin joskus nuorena, jos joskus osaisin ajaa pyörällä, muuta en toivonut elämältä! Oli se hienoa kun lopulta sain pyörän Jaguaarin, olin onnellinen! On tullut sitten sen jälkeen jotain muutakin ;)

Ihmettelin mikä on lakko? Lakkoja olin kerännyt, mutta talvellako lakkoja jossain? 
Kuulin kuinka Helsingissä vahdittiin ettei jalkakäytäviä saanut yksityisetkään hiekoittaa mäkipaikoissa, lakkovahdit kävivät heti harjaamassa hiekat pois? Ihmisiä kaatui ja loukkaantui, lakkovahdeilla hauskaa? Naiset vei jopa käsilaukuissaan hiekkaa, mutta senkin lakkovahdit lakaisi pois??

Lakkoilijat sai kovat korotukset, mutta hinnat nousi saman verran jopa enemmän vuoden aikana? Lopputulos oli, että kilpailukyky heikentyi. Hyvin monet menetti koko työpaikkansa perseet penkkiin menttaliteetillä?
Suomen laivastokin katosi pois Suomesta? Jäänmurtajat oli jännä juttu, kun jäitä tuli syksyllä jäänmurtajalakko alkoi heti ja melkein joka syksy yhteen aikaan, josta kerrottiin radiosta, monesti se oli aina pikkujuttu jolla kiristettiin? Saivat kumminkin palkan ympäri vuoden?

Suomellahan menisi hyvin, mutta ei ole malttia vaurastua, sanoi taannoin joku?

Silloin työsuhteen sai purkaa noin vain, kumpikin osapuoli, kertaakaan minua ei irtisanottu, joko työmaa loppui, tai sanoin itseni irti? Aina etsin uuden työmaan kun olin töissä, se teki luotettavan vaikutelman vaikka siirryin aina eri alalle! Ei tullut putkinäköä työmarkkinoista, voi keskustella monilta kanteilta!

Kolme kertaa lupasivat tuplata palkan jos jään, muutaman kerran olisi nostaneet vaan 50%! Oisko siitä johtunut kun menin töitä kyseleen, kysyivät aloitatko heti vai huomenna? En jäänyt koskaan, vanhaan työpaikkaani.. Aikaansa kutakin sanoi "pässi" kun jne..

Ratsu nimeltä Thomas naisen silmin

Rohkenin laittaa tämän, kun 1996-7 oli Thomas kaikkien naisten huulilla, olikohan hänellä vielä vaarallinen tautikin, ihanaa oli ollut kaikilla sadoilla? Nyt on mediassa vastaavaa melskettä ja meinikiä? Tässä käytetty vähän "runoilijan" vapauksia!

Orimattila 17.1.1997

Ratsu nimeltä Thomas, naisen silmin

Mä kauan haaveillut oon tästä,

Thomasin kun sain..

Hän on osa elämästä, minun ratsunain...

Tämän tumman ratsun pinta,

ruskealta kiiltelee...

Aion ottaa tänään laukan, eikä mikään pitelee..

Mikään pitele..

Kun nousen ratsun selkään, Thomas silloin huoahtaa,

ratsu haluu silloin talliin, mut en millään sisään saa.

Ratsun levottoman allani, jo tunnen kiikkuvan,

ja sisälläni jonkun, oudosti liikkuvan,

oudosti liikkuvan..

Ratsu korskahtaen matkaan lähtee, minä tunnen sen...

Jotain lämmintä on sisälläni, sanon huokaisten...

Ratsu äkkiarvaamatta minut, laukkaan kiidättää,

tää ei jääne puolitiehen, sen saatan aavistaa,

saatan aavistaa.

Ratsun vauhti väliin laantuu, minä kyllä huomaan sen...

Kannustan mä hiukan, väliin kirkaisten.

Tunnen sisälläni sykkeen, ja vauhtin hurjan saan,

tää ei jääne puolitiehen, sen saatan aavistaa,

saatan aavistaa...

Tunnen suuren tumman ratsun, allani nyt viihtyvän...

Lantioni hänen päällään, hyvin kiihtyvän..

Ratsastamme kilpaa, kumpi maaliin ensin ennättää,

vauhti hurja, satulasta meinaa nyt jo lennättää,

meinaa lennättää...

Ratsun vauhti hyytyy kokonaan, mä kyllä tunnen sen..

Eikä enää kiihdy, vaikka kuinka kiljaisen.

Ratsunpää se tuskin nousee, vain käteen ottaen...

Jäikö taaskin puolitiehen, mä kyllä tunnen sen,

kyllä tunnen sen...

Vieraan ratsun äkkipysähdys, voi tietää kuolemaa,

jos ratsu väsynyt on, ja ryhtyy nuolemaan...

Vieraan ratsun kanssa käytä sinä, aina satulaa,

ei tarvi myöhemminkään mennä sinne, sitten katumaan,

mennä katumaan....

Mauno Strandén

Sävel: ”surmanluodit”

Pari tekemääni videota ja omat esitykset 2000 noloako?

Nykylasten, tai aikuisia taitavat olla lelut!


Tässä tekemässäni videossa onnittelen poikiemme tekijää ja poikia joilla on sama syntymäpäivä 2v eroa

Klikkaatte vaan tekstiä ja sen jälkeen sinistä tekstiä!

Kolmas kokeilu Ruusun oksa ja kyyhkynen, aivan ensimäisiä monoäänityksiä


Hetkisen vain Sinun kerallasi kuljin, hetken katsoin silmiis sinisiin....

Yksinäinen saarnipuu

 Yksinäinen saarnipuu!

On keskellä meren selkää, luoto armoilla aallokon.

Sinne lintukin pesiä pelkää, tyrsky lyö yli kallion.

:,:Miten sattuikaan sinne juurtumaan, yksinäinen saarnipuu,

paikkaan sellaiseen, johon kyennyt ei elollinen mikään muu:,:

Vaan jostakin tuuli tuonut, saarnen siemenen sinne on.

Miksi luonto lie oikkunsa luonut, päälle laakean kallion?

:,:Se on kasvumaa , johon istuttaa ihminen ei mitään vois.

Kukaan siksi ei arvaa kitkemäänkään, mennä sieltä mitään pois:,:

Kun siemenen tuuli kantoi, otti pienen, mut vahvimman.

Kasvupaikan tuon karuimman antoi, koska puun uskoi juurtuvan.

Luojan tehtävää, täyttää tärkeimpää, yksinäinen saarnipuu.

Oottaa hetkeä, jolloin rantalehdot kuolemasta havahtuu.

Kunhan luodon luo,tuuli tiedon tuo, täyttymys tuo tapahtuu:

Silloin matkaan sen, antaa siemenen, tuo yksinäinen saarnipuu.

Muista ihminen olla onnellinen, kun et ole saarnipuu,

kuinka onnellinen voisit ollakaan, jos tuuli hänet luokses tois!

Loppua hiukan muotoilin M S

Muistelo 1939-40 keskitalvelta

Muistelo vuoden 1939-40 vaiheilta keskitalvella

Sota oli syttynyt ja evakoita tuli sisä- Suomeen päin ja karjaa ajettiin pois rajan läheisyydestä.
Koulut oli loppuneet, kun tulijoille piti löytää yösijaa ja kattoa pään päälle.
Noin 20 lehmää ajoi kaksi poikaa ja yksi aikuinen mies Ruppovaaran halki Tohmajärvelle ja huusi meidän ”mörskän” kohdalla, että onko ketään lähtemään lehmien ajajaksi.
Äitinikään ei liene tiennyt, että minne saakka piti ajaa ja lupasi, että onhan tuossa tyttö joutavana.
Tyttö oli sisareni Siiri joka oli 13v jolta isä oli kuollut juuri ja ainaisena vieraana oli suuri köyhyys jolloin monesti ei ollut ruuan murentakaan.
Siiri lähti ajamaan lehmiä ja määränpää oli Tohmajärvi. Pakkasta oli ja luntakin runsaasti. Ajo sujui jotenkin vielä Haarajarvelle saakka, mutta sitten isommalla tiellä liikkui autoja, jolloin joko koko lauma hajosi mikä minnekin tai sitten piti juosta lauman eteen ja ajaa kohti pysähtyneen auton ohi takaisin päin.
Mitään juomista eväistä puhumattakaan ei ollut matkassa. Oli jo pilkko pimeää, kun he saapui Kemieen, jolloin annettiin karjan syödä ja juoda ja samalla sisarenikin sai hiukan voita leipää ja juoda jotain. Silloin ajajana toiminut mies antoi muutaman kolikon rahaa palkaksi.
Kohta alkoi karjan ajo Tohmajärven asemalle jossa se lastattiin junaan, samalla häipyi kaikki muut ajajat ja Siirin piti lähteä teitä tuntematta ja karttoja näkemättä  tulemaan jalkaisin Kiteelle.
Pimeässä hän ei tiennyt, eikä uskaltanut kysellä tietä, luuli vain, että hän on oikealla tiellä.
Juostuaan ja käveltyään itsensä uuvuksiin tuli tietysti hyytävän kylmää, kun vaatteet oli mitä köyhällä sattui juuri silloin olemaan päällä.
Silloin köyhillä ihmisillä oli vain yksi vaatekerta, joka vaihdettiin toiseen, kun se oli hajonnut.
Lopulta tiellä oli hahmoja ja hän uskaltautui kysymään, että olenko kohta Kiteellä?
Hahmo oli sotapoliisi joka sanoi, että ei täällä ole Kiteetä, olet tullut Värtsilään.
Siiri oli aivan poikki ja väsynyt, mutta onnekseen hän pääsi sisään vartiokoppiin lämmittelemään.
Paikka oli tietysti hiukan lämpimämpi, kuin ulkona.
Yöllä(silloin ei ollut kelloja kuin korkeitaan aikuisilla) hän pääsi kuorma-autoon joka tuli Haarajärvelle josta taas apostolin kyydillä sitten Ruppovaaraan. Mahtoi tyttö olla väsynyt, nälissään ja peloissaan, kun sodan kauhut oli varmasti kuultavana ja sotilaita liikkui rintamalle ja vainajia takaisin.
Tämä oli vain yksi pieni episodi hänen elämässään. Toinen karjanajomatka sodan loppuvaiheessa vei aina Vaasaan saakka, vaikka piti vain hiukkasen ajaa karjaa lähimmälle asemalle, mutta se on taas toinen juttu, joita taas on satoja yhtä traumaattisia.
Silloin ei varmasti kukaan puhunut tressihoidoista, ei juoma eikä ruoka-ajoista, kun ei ollut sitä ruokaakaan, toisin kuin nykyihmisillä.
Niin traumaattisia muistot kumminkin on olleet ja avuttomuus tapahtumien melskeissä, että olen kuullut vasta nyt häneltä näitä liikuttavia kertomuksia. Monet luulee hänen juttujaan vain jutuiksi, mutta hän on elänyt niiden keskellä ja yrittänyt olla huomaamaton, että selviää eteenpäin elämässä.

Mauno Strandén
Myrskylä