Kerran kesällä nuoruuden

Kerran kesällä nuoruuden                                     12.2.2017

Mä kerran kesällä nuoruuden
sun neito  kohdata sain,
luojan johdatus
ihmisen kaipaus,
riemuun mun mieleni sai!
Olit kaikein kaunehin telluksen
sen kohta huomata sain
en tohtinut sinua lähestyä
olit prinssessa minusta ain.
Silti haaveilla hetken sinua sain,
kohta lähdinkin kauaksi pois,
"sun silmäs ilkkuivat
naurain vilkkuivat
niistä mä haaveilla sain!"

Hymys naurusi hellästi hersyivät,
säteilit kauniisti niin,
haaveilit onnesta prinssessan
mikä mahdotontakaan olla ei vois.
Ei aina käy niinkuin haaveillaan
siinä useinkin pettyä saa,
silloin tie voi ollakin okainen
ei riemusta tietoakkaan.
Silti haaveilla hetkisen sinusta sain,
kohta lähdinkin kauaksi pois,
"sun silmäsi ilkkuivat
naurain vilkkuivat
niistä mä haaveilla sain.".

 M Strandén

Ps. sävel pikku syntinen