Käin kukkaukset

O:la 27.5.1998 21.45

Käin kukkaukset

Käin kukunta kunnaalta kauniina kuuluu,

vanhoilta piijoilta pelekästään huu huu.

Mustarastas se suloisen sointinsa antaa,

johon kurpan tuo kurnutus ei ota kantoo.

Luonto hiljainen on, toista oll ennen,

kun käittii kukkuivaivat tullen ja mennen.

Mustarastas se suloisen sointinsa antoi

johon kurpan tuo kurnutus ei ottanna kantoo.

Kaukana käki nyt orpona kukkuu,

etelän reissuilla kaverit hukkui.

Siellä EU:ssa särvitään, pikkulintuja monta,

jonkun pitäs meilläi sannoo:,, Perin onnetonta.

Elotonta reservaattii meille nyt luodaan,

ottooko pitäs vua, mitä etelästä suodaan.

Nythän tässä pitäs jo nyrkkiä näyttee,

ei lintuja sua syyvvä, tai kaikkia täyttee. 

 

Mauno Strandén


 Suomenkieliset Sanat / LYRIC KAIPUUN KUKKA
Kerran elin romanssin, lyhyen, suloisen,
päättyi, miten päättyikin, kaivaten muistelen.
- Nyt sydän lyö, lyö sulle vain, sut joka yö nään unessain,
 päättyessä romanssin, rakastin rakastin.
 Kaipuun kukka tulisin, polttavin, ihanin,
 romanssista versoikin, huomasin, rakastin.
Pois rauhan vei se rakkaus ja löydy ei sen unohdus.
 Kaipuun kukka tulinen, muistojen kukkanen.
 Nyt sydän lyö, lyö sulle vain, sun joka yö nään unessain.
Päättyessä romanssin, rakastin, rakastin.
Kaipuun kukka tulinen, muistojen kukkanen,
romanssista versoikin, rakastin rakastin!