perjantai 2. lokakuuta 2015

Mikä se kolahti?

Tapahtui 2007 Orimattilassa

Pistäytyin taukotuvalla ja kiersin sen ympäri mentyäni ja kun tulin kuvassa oikean takanurkan kohdalla verannalta kuului kolahdus, menin varovasti katsomaan mistä kolahdus johtui?
Kaiteen sisäpuolella on levy saranoilla jolloin sen voi nostaa pöydäksi kun käymme kesäisin usein päiväkahveilla. Levyä kun nostaa vaaka suoraan, alla on monesti lepakko päivähuililla ja laskemme silloin sen takaisin.
Kolmanne tolpan takana oli kyy kiekuralla ja iskuvalmiina kun lähestyin, onneksi kuljin keski lattiaa, eikä isku olisi yltänyt jalkaan. Kyy oli luultavasti kiivennyt tavoittelemaan sitä lepakkoa ja pudottautui kun kuuli kävelyn ääniä, jolloin kuului kolahdys!
Katseltiin siinä toisiamme, käärmettä pelotti ihan kamalasti, se vapisi, juttelin sille, että en tee sinulle mitään, olette ollut ennen meitä tällä mäellä ja jäätte meidän jälkeemme.
Siinä oli 10m päässä kyiden talvehtimispaikka, jossa kävin seuraamassa niiden keväisiä lemmenleikkejä, ne oli vähintään fantastisia, kun ne otti aurinkoa. En ole koskaan nähnyt luonto-ohjelmissa mitään sellaista.
Kyitä oli 1-10 kpl parhaimmillaan kerran oli 30-50 kyytä, kun koneella ajoin ohi, mutta vaikka pysäytin hiukan ohiajettuani ja juoksin katsomaan viimeisen hännät näkyi, kun ne oli menossa piiloon! Kokoontumispaikka oli metrin päässä polusta.
Poikani ehdotti, että pidä kyysafareita, mutta sitten joku ohkulkija oli hakannut ja silpunnut niiden soitinpaikan ja käärmeet, en minä siellä tappanut yhtään, ellen nyt tietämättäni päälle polkenut!

Sen vielä näkemistäni kyistä voin sanoa, että värejä on useita kymmeniä, sinitaivaan sinisestä, pikimustaan ja välkehtivään teräkseen. Valkoisia en ole nähnut, mutta aikalailla vaalean keltaisia kylläkin.

Myös se, että kyyt liikkui lumella ja kuulivat kai kymmenien metrien päästä, toisten äänen tai tuoksun soitimella, kun ne kurkotti siihen suuntaan, näköyhteutta ei ollut. Lumen alta tultuaan, ne kuivatti auringossa itsensä, sitten ne lähti lumelle!

Mauno Strandén

 Tässä on tunnelmaa kesällä. Paikka on korkealla mäellä linnut laulaa, koivut ja männyt tuoksuu ja ukkosella tulen monesti kuuntelemaan, kun kaivaan isä ajaa rautapyöräkärryilla taivaan kivikoita, vai onko silloin taivaan kansi rautainen, äänet kulkee laidasta laitaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti